Afrikkalainen kulttuuripiiri

 

Afrikan kulttuuripiiri on länsimaisesta näkökulmasta aika erikoinen ja eksoottinen. Afrikan kulttuuripiirille ovat tyypillisiä sadat afrikkalaiset kielet, heimoyhteisöt ja paikalliset luonnonuskonnot. Afrikkalaisille perhe on paljon tärkeämpi kuin länsimaisille ihmisille, ja perheen merkitystä korostetaan paljon. Vanhat uskomukset ja tavat ovat juurtuneet syvälle afrikkalaiseen kulttuuriin, eikä niitä pystytä muuttamaan helposti. Ne elävät vielä nykyäänkin. Joihinkin Afrikan rikkaimpiin osiin on tullut vähän länsimaisia vaikutteita, mutta omaleimainen kulttuuri on silti yksi Afrikan tunnuspiirteistä.

Länsimaisen kulttuuripiirin naisten ja miesten tasa-arvoisuus ei ole samanlainen itsestäänselvyys Afrikassa. Esimerkiksi naisten ympärileikkaus on asia, jota on pyritty siellä muuttamaan. Ympärileikkaus on raaka ja täysin turha toimenpide, sillä sille ei ole mitään muuta selitystä kuin heimojen rituaalit. Eri maissa Afrikassa on erilaisia tapoja suorittaa tämä toimenpide, mutta mikään niistä ei ole hyväksyttävä eikä moraalisesti oikein. Naisten koulutus on melko uusi asia Afrikassa, ja tähän onkin yritetty panostaa entistä enemmän. Naisten koulutus auttaisi hillitsemään Afrikan väestönkasvua. Kuitenkin naiset ovat vieläkin pelkkiä synnyttäviä työntekokoneita.

Afrikan kulttuuripiiri ei ole niin yhtenäinen kokonaisuus kuin vaikkapa länsimainen. Täällä meillä ihmisten tavat ja arvot ovat hyvin samanlaiset joka maassa. Afrikassa heimot ovat erilaisia, eikä niitä välttämättä yhdistä toisiinsa juuri mikään. Kieliä on tuhansia erilaisia. Monissa maissa on useita eri kansallisuuksia yhden valtion alueella. Se aiheuttaa paljon konflikteja, ja sen vuoksi sisällissodat ovat liian yleinen ongelma Afrikassa.

Tanssi ja musiikki ovat eräs tärkeimpiä asioita Afrikan kulttuurissa. Tanssilla ilmaistaan iloa, surua, pelkoa…kaikkia mahdollisia tunteita. Sadetanssit Aurinkotanssit ynnä muut sellaiset ovat tavallisia Afrikassa. Tansseilla ja lauluilla myös välitetään tietoa sukupolvelta toiselle. Heimoilla on omat tanssinsa yleensä jokaista tapahtumaa varten. Juhlat ovat tärkeitä kulttuurille. Häitä, hautajaisia ja sellaisia voidaan viettää monia viikkojakin.

Kulttuurille ominaiset suuret perheet ovat tavallisia, joten köyhillä ei ole välttämättä varaa ruokkia perheitään kunnolla eikä pitää huolta hygieniasta tai sairaanhoidosta. Alkukantainen terveydenhuolto taas ei ole tarpeeksi tehokasta, ja ihmisiä sairastuu paljon. Köyhyyttä syntyy, koska sairaat ihmiset eivät kykene töihin. Myös AIDS on vaikuttanut Afrikkaan erittäin vakavasti. Afrikassa on paljon orpoja tämän taudin vuoksi. Avioliiton ulkopuoliset ja esiaviolliset sukupuolisuhteet ovat yleisesti hyväksyttyjä. Se, jolla näitä suhteita ei ole ollut, on jotenkin epänormaali.

Luonnonuskontojen lisäksi islam ja kristinusko ovat hallitsevimmat uskonnot Afrikassa. Uskonto on korkealle arvostettua. Kristinuskon mukana levisivät länsimaiset elämänarvot, jotka monilta osin olivat ristiriidassa perinteisen afrikkalaisen kulttuurin kanssa. Yksiavioisuus edellytti merkittäviä muutoksia yhteisö- ja perherakenteeseen. Afrikan kulttuuria pitäisi pyrkiä hoitamaan, eikä länsimaiden pitäisi yrittää tuoda omaa kulttuuriaan Afrikkaan liiaksi. Osa muutoksista tosin on hyväksi afrikkalaisille, mutta tuskinpa me itsekään suhtautuisimme iloisesti jos meidän kulttuuriimme tultaisiin vaatimaan muutoksia. Erilaiset kulttuurit rikastuttavat maapalloamme, ja niiden monimuotoisuutta täytyykin juuri siksi vaalia.

 Krista Niemi     

 

Arabinaisen kahleet

                                        

Meillä on asiat hyvin: Ruokaa on runsaasti, peruskoulutus taataan kaikille, voimme kävellä kadulla pelkäämättä tulevamme raiskatuiksi, tapetuiksi tai muuten pahoinpidellyiksi ja mikä tärkeintä, näin nuoren tytön näkökulmasta katsottuna, naiset ovat täällä vapaita ja tasa-arvoisia miesten kanssa. Siksi juuri onkin niin vaikea ymmärtää, että joka paikassa asiat eivät ole läheskään yhtä hyvin. On myös erittäin vaikeaa ymmärtää johonkin kulttuuriin tai maan tapoihin kuuluvia brutaaleja perinteitä. Eniten minua hätkähdyttävät kuitenkin naisiin kohdistuvat rääkkäykset, kuten ympärileikkaus, kunniamurhat, pakkoavioliitot, pakolliset tukahduttavat asusteet ja kaikella tapaa vapauden rajoittaminen. Kaikki tuo kuulostaa niin epätodelliselta ja alkukantaiselta, ettei uskoisi enää missään sellaista tapahtuvan, mutta varsinkin islamilaisen kulttuurin alueella se on valitettavasti jokapäiväisen elämän kiistaton realiteetti.

Tiesin jo ennestään naisten huonosta asemasta arabimaissa ja Lähi-idässä, mutta vasta luettuani kolmiosaisen tositapahtumiin perustuvan kirjasarjan saudihovin prinsessojen elämästä asiat todella valkenivat minulle. Oli todella sokeraavaa lukea yksityiskohtaisia kertomuksia tyttöjen ympärileikkauksista, raiskauksista ja ties mistä kamalasta. Varmasti osasyynä omaan tietämättömyyteenikin on näiden maiden harjoittama sensuuri, jota he soveltavat ulkomaille menevään tietoon hyvin voimakkaalla kädellä. Vaikka maassa aisat olisivat miten huonosti tahansa, tärkeintä on, etteivät ulkovallat vain saa tietää asiasta.

Lukemani kirjat perustuivat pääosin `prinsessa Sultanan´ kertomuksiin omasta elämästään. Hän kertoo islamilaiseen kulttuuriin juurtuneista vanhoista tavoista ja oikeuksista. Hän kuvailee, miten saatuaan kuukautisensa kaksitoistavuotiaan hänen lapsuutensa loppui, kun hänen taakaksi tuli kantaa burkaa koko loppuelämänsä. Burka on pakollinen asuste kaikilla Saudi-Arabian, jonne kirjan tapahtumat perustuvat, naisilla. Se peittää kirjaimellisesti koko ruumiin paksulla, tukahduttavalla kankaalla jättäen vain pienen näköverkon silmille.

Toinen niin hullulta tuntuva Sultanan kertoma traditio ovat pakkoavioliitot. Naiset ovat täysin miesten vallan alla, ja jopa tytön tulevan aviomiehen päättävät suvun miespuoliset henkilöt, eikä tytöllä ole mitään sananvaltaa. Yleensä avioliitot tietenkin määrittelee miehen varakkuus ja yhteiskunnallinen asema. Ajatella, jos itse olisin joutunut esim. neljätoistavuotiaana naitetuksi jollekin eläkeikäiselle vaarille kolmanneksi jalkavaimoksi!

Kaikkein `huvittavinta´ ovat selitykset, joilla islamimaissa perustellaan näitä traditioita. Kaksi kestosuosikkia ovat viittaukset Koraaniin ja beduiineihin, saudikansan esi-isiin, jotka aloittivat perinteet jo tuhansia vuosia sitten, eikä niitä sovi muuttaa. Taas Koraanin hyvin tuntevat ihmiset voivat sanoa, että koko kirjassa ei ole yhtään sanaa siitä, että esim. naisten pitäisi käyttää burkaa, naisia saisi tappaa suvun miesten kunnian säilyttämiseksi tai että naiset olisivat millään tapaa miestä alempana. Joku on vain halunnut alistaa naiset ja nähnyt Koraanissa hyvän syntipukin.

Koska siis tiedämme epäoikeuden toteutuvan niin monen ihmisen kohdalla, älkäämme siis ummistako silmiämme siltä! Vaikka meillä on asiat hyvin, pitäisi meidän silti muistaa toisten hätää jossain kauempana ja yrittää vaikuttaa. Toisaalta on myös tärkeää arvostaa omaa asemaamme ja muistaa, kuinka onnekkaita me Suomen naiset olemmekaan.

Anna Hanhirova   

TAKAISIN