REILUN KAUPAN TUOTTEET

Ajatus Reilun kaupan tuotteiden suoratuonnista kehitysmaista syntyi jo 1960-luvulla. Nyt Euroopassa on yli 3000 kehitysmaakauppaa tai maailmankauppaa. Reilun kaupan tuottajien piirissä on yli 45 kehitysmaata ja 800 000 pientuottajaa.  

Reilun kaupan merkki ei ole varsinainen ympäristömerkki, eikä edes halua kilpailla luomu- ja ympäristömerkkien kanssa. Suomessa Tampereen kehitysmaakauppa on Reilun kaupan uranuurtaja. Se on perustettu vuonna 1983 ja on erikoistunut kahviin.  

Kuluttajalle Reilun kaupan merkki antaa entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa kulutusvalinnoillaan myönteiseen kehitykseen kolmansissa maissa. Kansainväliset tuotantorekisterit ovat tällä hetkellä olemassa kahville, teelle, kaakaolle, sokerille, hunajalle ja banaaneille. Kehitteillä on kriteereitä uusille tuoteryhmille kuten riisi, appelsiinimehu ja tekstiilit. Rekistereiden sääntöjen lähtökohtina ovat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, YK:n sopimus lapsen oikeuksista sekä ILO:n perussopimukset (ILO= basic human rights).  

Kahvin ja kaakaon ostajat sitoutuvat muun muassa maksamaan etukäteen 60% hinnasta tuottajan sitä pyytäessä sekä solmimaan pitkäaikaisen liikesuhteen. Kahvin ja kaakaon tuottajajärjestöt puolestaan täyttävät seuraavia ehtoja: järjestönrakenne demokraattinen, poliittinen sitoutumattomuus ja jäsenet pienviljelijöitä.  

Reilun kaupan teen ostajat sitoutuvat samoihin asioihin kuin kahvin tai kaakaon ostajat. Reilun kaupan teen tuottajat ja toimittajat eivät saa käyttää lapsityövoimaa eli alle 14-vuotiaita. palkat maksetaan käteisellä ja työntekijöillä on oltava kirjalliset työsopimukset. Reilun teen kauppaan osallistujien päämääränä on palkkojen ja työolojen parantaminen viljelmillä ja luonnonvarojen säilyttäminen.  

Reilun kaupan markkinaosuudet kasvavat Euroopan maissa 10-29% vuosivauhdilla. Suurimmat markkinaosuudet Reilun kaupan merkkituotteilla on Sveitsissä, Hollannissa, Saksassa ja Isossa-Britaniassa.