METSÄTALOUS

Teimme tutkielman Lapin metsätaloudesta jossa kerromme Metsän kierrosta. Tutkimme miten metsää kasvatetaan, hakataan ja hoidetaan, yleisesti käsittelimme Metsähallituksen metsänhoitoa. Tietoa etsimme netistä metsä talouteen liittyviltä sivuilta ja metsätalouteen liittyvistä kirjoista. Lisäksi haastattelimme entistä metsuria ja kyselimme tältä entisajan metsätaloudesta. Suomen metsätalouden tila on kohentunut huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Esimerkiksi taimikoita hoidetaan paremmin jättämällä taimikkoon parhaita puita, riippumatta siitä ovatko ne syntyneet luontaisesti tai viljellen. Monimuotoisuutta turvataan jättämällä alalle luonnontilaisia puuryhmiä, joista kehittyy lahopuustoa uhanalaisille lajeille. Suomen talous koostuu suurimmaksi osaksi puun viennistä. Kotimaan kaupasta 80 % menee paperia ja kartonkia tuottaville metsäteollisuuskonserneille. Lisäksi puuta toimitetaan useille sahoille ja myydään polttopuuna.   Puuperäisen energian osuus käytetystä energiasta on Suomessa noin 20 prosenttia, mikä on teollisuusmaiden suurimpia. Pääosa saadaan metsäteollisuuden jäteliemistä ja puutähteistä. Metsäteollisuus käyttää itse suurimman osan tästä energiasta. Kansallisen metsäohjelman 2010:n tavoitteena on lisätä vuoteen 2010 mennessä energiapuun käyttöä viidellä miljoonalla kuutiometrillä, ts. noin nelinkertaistaa vuoden 1998 taso.   Metsähallituksen metsänhoito Metsähallituksen metsätalouden käytössä on noin 3,5 miljoonaa hehtaaria valtion omistamaa talousmetsien metsämaata. Siitä 225 000 hehtaaria on ohjattu kokonaan metsätalouskäytön ulkopuolelle arvokkaina luonto-, lajiesiintymä- tai muina kohteina ja noin 200 000 hehtaarilla metsämaan käyttöä on rajoitettu mm. pidentämällä kiertoaikaa. Kokonaan talouskäytön ulkopuolella ovat myös kitukasvuiset suot sekä erityisen kallioiset ja kiviset alueet.   Metsän tulevaisuuden ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi Metsähallitus käyttää metsänhoitotöihin vuosittain noin 100 miljoonaa markkaa     Puun kasvatus Luonnon olosuhteissa suomalainen metsä uudistuu kulon, myrskyn tai voimakkaan hyönteis- tai sienituhon jälkeen. Metsätaloudessa luonnon omia prosesseja nopeutetaan, jotta tarvittava puu saadaan tehokkaammin talteen. Uudistamishakkuissa uudistuskypsä puusto, jonka kasvu on taantumassa, poistetaan ja uudistusalat rajataan maisemaan sopiviksi maaston pinnanmuotojen mukaan. Metsä uudistetaan luontaisesti jättämällä siemenpuita aina kun se on mahdollista. Muutoin ala uudistetaan viljellen. Jokaiselle uudistusalalle jätetään myös säästöpuita ja -puuryhmiä. Uudistamisajankohta, eli metsän kiertoaika, määräytyy lain edellyttämän minimikiertoajan, kasvupaikan puuntuotoskyvyn, taloudellisten vaatimusten sekä Metsähallituksen metsänhoito-ohjeiden mukaisten puuston järeyden ja iän mukaan. Valtaosin metsät uudistetaan männyllä, kuusella ja koivulla, jotka ovat kulloisellekin alueelle sopivaa alkuperää.   Taimikonhoidossa parannetaan ja turvataan metsien monimuotoisuutta jättämällä alalle luonnontilaisia puuryhmiä sekä muun muassa pihlajia ja katajia. Näistä luonnontilaisista puuryhmistä kehittyy aikaa myöten uhanalaisille lajeille tärkeää lahopuustoa. Taimikonhoito tehdään keskimäärin kerran kiertoajan aikana, Etelä-Suomessa osaksi kahteen kertaan ja Pohjois-Suomessa osalle taimikoista ei lainkaan.   Metsänparannustoimenpiteet   Metsänparannustöitä ovat soiden kunnostusojitus, metsän lannoitus, pystypuiden karsinta ja metsäteiden rakentaminen. Metsänparannustyöt ovat pitkävaikutteisia investointeja puun kasvatukseen. Metsän lannoituksilla pyritään parantamaan puuston kasvua ja terveydentilaa. Valtion metsissä kivennäismaiden vuosittainen lannoitusmäärä on noin 10-15 000 hehtaaria. Kunnostusojituksella tarkoitetaan vanhojen, hyväkasvuisten ojitusalueiden kunnossapitoa. Kunnostusojituksessa vanhoja ojia perataan ja tarvittaessa ojastoa täydennetään puuston kasvun ylläpitämiseksi. Luonnontilaisia soita ei ojiteta, sillä Metsähallitus on luopunut uudisojituksista vuonna 1994. Kaikkien Metsähallituksen metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä huolehditaan myös vesistöjen puhtauden säilymisestä, missä on onnistuttu erittäin hyvin.   Harvennushakkuut   Harvennushakkuiden tavoitteina on puuston latvuksen elinvoimaisuuden ja juuriston hoitaminen, puulajisuhteiden järjestely, kasvun ohjaaminen arvokkaisiin ja hyvälaatuisiin puihin sekä metsikön lujittaminen tuhoja vastaan. Harvennushakkuilla metsästä saadaan myös tuloja ennen varsinaisia päätehakkuita. Kasvatusmetsät harvennetaan kerran tai kahdesti niiden kiertoaikana kasvupaikan viljavuudesta riippuen. Harvennushakkuissa jätetään parhaat puut kasvamaan ja järeytymään, minkä lisäksi niissä säästetään luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä lehtipuita ja lahoavia puita. Metsureiden puunkorjuutyöt ovat pääasiassa harvennushakkuita, mutta hakkuukoneiden kehittyessä miestyön osuus tulee pienenemään. Tällä hetkellä miestyön osuus on harvennushakkuissa noin 25%.   Puun korjuu Metsähallitus myy vuosittain puuta runsaat neljä miljoonaa kuutiometriä. Suurimpia asiakkaita ovat suomalaiset paino- ja kirjoituspaperia sekä pakkauskartonkeja tuottavat metsäteollisuuskonsernit, joille toimitetaan 80 % Metsähallituksen puusta. Lisäksi puuta toimitetaan useille sahoille ja paikallisesti myydään kotitarve- ja polttopuuta sekä joulukuusia. Metsähallituksen tuottama osuus teollisuuden tarvitsemasta puusta on koko Suomessa 6 %, mutta Itä- ja Pohjois-Suomessa osuus on paikoitellen jopa 30 %.   Pohjois-Suomen puuvarat   Lapin metsälautakunnan alueen puuvarojen määrä on uusimpien inventointitulosten mukaan 219 miljoonaa kuutiometriä ja puuston vuotuinen kasvu 5,8 miljoonaa kuutiometriä. Puuston määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt 13 prosenttia ja vuotuinen kasvu 9 prosenttia. Näin ollen vuotuinen kestävä hakkuukertymä voitaisiin seuraavana kymmenvuotiskautena nostaa 3,9 miljoonaan kuutioon, kun kuluneen kymmenvuotiskauden hakkuut olivat keskimäärin 2,6 miljoonaa kuutiota vuodessa Lapin metsiä hakattiin voimaperäisesti 1960-luvulla. Lapin metsälautakunnan alueella puuvaranto laski silloin edellisvuosikymmenen alun 207 miljoonasta kuutiosta ja oli alimmillaan 187 miljoonaa kuutiometriä 1970-luvun alkuun mennessä. Metsien uudistamisen seurauksena nuorten ja parhaaseen kasvuvaiheeseen tulevien männiköiden määrä on nyt suuri. Silti yli 160-vuotiaita metsiä on viidesosa metsämaan pinta-alasta. Puuntuotannossa olevasta metsämaasta yli 160-vuotiaita metsiä on 14 prosenttia.     Tilastotietoa Lapin metsälautakunnan alueelta     Lapin metsälautakunnan kokonaismaa-ala on 7,24 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalouden maata on 7,04, metsämaata 3,56 ja kitumaata 1,46 miljoonaa hehtaaria. Metsätalouden maasta suojelun ja eriasteisten hakkuurajoitusten piirissä on 2,74 miljoonaa hehtaaria eli 39 prosenttia kokonaismaa-alasta.   Metsämaasta on suojeltu 21 ja kitumaasta 43 prosenttia. Suojelu- ja joutomaat pois rajaten metsä- ja kitumaata jää puuntuotannon piiriin 3,64 miljoonaa hehtaaria. Soiden kokonaisala on 2,47 miljoonaa hehtaaria, josta ojitettua on 0,55 miljoonaa hehtaaria. Yksityiset ja yhteisöt omistavat metsätalouden maasta 27 ja valtio 72 prosenttia.   Puulajien osuudet ovat pysyneet kymmenen vuoden aikana likimain ennallaan: mäntyä on 64, kuusta 17 ja lehtipuita 19 prosenttia. Mänty on pääpuulajina 75 ja kuusi 16 prosentilla metsämaan pinta-alasta. Aukea uudistusala oli suurimmillaan 1970-luvun alussa, jolloin sen osuus oli 4 prosenttia. Nyt aukeita aloja on yksi prosentti.   Entisen metsurin haastattelu   Haastattelimme ex-metsuria  metsänhoidosta ja sen muuttumisesta. 1.Mitä oli hyvä metsän hoito ennen?   -Raivaus, ojitus, vanhat puut pois. 2. Miten metsänhoito on muuttunut entisistä ajoista? -Metsiä korjataan enemmän ja ennen metsistä kaadettiin vain tarvepuuta omaan käyttöön. Nykyään kaikki on koneellista paitsi raivaus. 3.Palkka? -Ennen oli urakkapalkka, nyt on kuukausipalkka. 4.Metsurintyön haittoja? -Kuulovamma, käsien tärinä, selkä ja jalat kärsivät.   5.Työpaikka? -Ruotsissa SCA:ssa yli 30 vuotta, nykyään eläkkeellä. 6.Kommentteja? - Nykyään vain vähän ”oikeita” metsureita, koneet nykyään miltei 91 prosenttisesti hoitavat homman.   Lähteet http://www.mmm.fi/metsatalous/puun_kayton_edistaminen/puutuotteet/  http://www.metsa.fi/mta/ http://www.metla.fi/julkaisut/suhdannekatsaus/1998/sk98_3.pdf  http://www.metla.fi/tiedotteet Aki, Risto, Ahto                                                                             ALKUUN                                                                                                 UHANALAISET LAJIT