Öljy- ja puulämmityksen ympäristöhaitat

Maaöljy on muodostunut kuolleista kasvien ja pieneliöiden jäänteistä. Matalien
merien pohjalle on kertynyt miljoonien vuosien aikana merissä kasvaneiden
eliöiden eli kasvien ja eläinten jäänteitä.

Myös joet ovat kuljettaneet meriin kasviainesta. Tämä aines on hautautunut meressä satojen metrien paksuisten savi- ja hiekkakerrosten alle, joiden painon ja syvällä maan sisällä kohonneen lämpötilan vaikutuksesta eliöiden jäänteet ovat muuttaneet muotoaan. Ne ovat muuttuneet öljyksi.

Öljyn muodostuminen kestää hyvin kauan. Pääosa nykyisin käytettävästä öljystä
on syntynyt noin sata miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallolla oli nykyistä
lämpimämpää, ja merissä ja maalla kasvoi paljon enemmän eliöitä kuin nykyisin.

Öljy koostuu nestemäisistä hiilivedyistä, joten öljyn palaessa syntyy hiilidioksidia ja vettä.
Öljyn  poltossa vapautuu ilmaan myös typen oksideja  NO_x , vähän rikin oksideja SO₂  ja hiukkasia sekä raskasmetalleja (esim. lyijyä).

 
Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuoneilmiötä edistävä aine. CO₂ -päästöt ovat kasvaneet noin kaksi prosenttia vuodessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuonna 1990 fossiilisten aineiden käyttö vastasi lähes 60 % kasvihuoneilmiötä edistävistä päästöistä.  

Öljy sisältää lisäksi muita haitta-aineita, esim. bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä, ksyleeniä ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH), joista osa on syöpää aiheuttavia.

 
Sekä paikallisen että globaalin ympäristön kannalta on ensisijaisen tärkeätä
vähentää öljyn ja muiden uusiutumattomien polttoaineiden kulutusta. Kulutusta
tulisi vähentää säästämällä energiaa ja kehittämällä vaihtoehtoisia energialähteitä.

 
Öljyn loppumisesta on viime vuosikymmenien aikana esitetty monia eri arvioita.
Arviot ovat vaihdelleet 20 vuodesta jopa 80 vuoteen.   

Todennetut öljyvarat ovat noin 1000 miljardia tynnyriä, mutta uusia lähteitä
löydetään jatkuvasti ja vaikeakulkuisille alueille on helpompi päästä. Onkin
arvioitu, että öljyä voisi olla jopa 13 000 miljardia tynnyriä, jolloin öljyn
loppumisesta ei olisi aivan heti huolta. 

Öljyä tullaan varmasti käyttämään vielä pitkään, koska laajamittaisesti korvaavaa
vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa.

www.oil.fi
www.opec.com
www.tat.fi/fi/aineistot/ok/index.htm

Puu:
Puu muodostuu suurimmaksi osaksi selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Nämä ovat monimutkaisia molekyylejä, jotka pääosin sisältävät hiiltä pitkissä ketjussa hapen ja vedyn kanssa. Lisäksi puu sisältää haihtuvia aineita sekä mineraaleja.

Puuta on helppo käsitellä. Sen keräämiseen ei tarvita kalliita välineitä ja pitkälle kehitettyä tekniikkaa. Jollei puita oteta metsistä liikaa, puuston luontainen uudistuminen säilyttää puuvarat entisellään.

Merkittävä osa energiapuun käytön aiheuttamasta ympäristörasituksesta aiheutuu puun korjuu- ja kuljetuskaluston päästöistä ja kaluston ympäristöön kohdistamasta mekaanisesta rasituksesta.

Puusta saadaan käytännössä täysin puhdasta, kun sitä poltetaan pelletteinä
tai hakkeena.

 lähteet:
-spectrum
-http:/www. vesa.lib.helsinki.fi/ysa/ryhmat/ryhma19.html
-www.kuusela.com/internetix/interaktiot/metsat.htm

Juho ja Olli

Palamisen alkuvaiheessa palavat haihtuvat puukaasut ja vasta loppuvaiheessa puun hiili. Kaasuuntumis- ja palamisvaiheen aikana syntyy suuri määrä erilaisia kemiallisia yhdisteitä.  

TEHOKAS JA PUHDAS PALAMINEN  
=  
TALOUDELLINEN PALAMINEN

Märkää puuta poltettaessa energiaa kuluu veden haihduttamiseen

Riittävän korkea palamislämpötila hävittää vaaralliset hiukkaset

Savukaasujen aineosat:

CO₂: Puulämmitys ei aiheuta mitään nettolisäystä hiilidioksidipäästöihin, koska metsä
          kasvaessaan sitoo hiilidioksidia.

CO:   Puun tehokkaaseen palamiseen tarvitaan runsaasti happea. Liian alhaisen
          hapensyötön seurauksena on runsas myrkyllisen hiilimonoksidin muodostuminen.  

NO_x : Puun typpipitoisuus on alhainen, joten puu on matalissa palamislämpötiloissa
         typpioksidipäästöiltään edullinen polttoaine, ja päihittää kaikissa olosuhteissa 
         turpeen, öljyn ja kivihiilen.

SO_x:  Puun palaessa puhtaasti polttoprosessissa vapautuu ilmaan vain pieniä määriä rikin 
          oksideja.

HC : Myös hiilivetypäästöt (hiukkaset, noki) ovat vähäisiä. Jos polttolaite tuottaa häkää, se
        useimmiten tuottaa myös palamattomia hiilivetyjä. Erityisen vaarallisia ovat
        polyaromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet, jotka ovat karsinogeenisia eli syöpää
        aiheuttavia aineita. PAH -yhdisteitä muodostuu, jos ilman saanti ovat ollut palon
        aikana liian niukka.  

Kostealla polttoaineella savukaasujen koostumus muuttuu seuraavasti:

·     CO-pitoisuus kasvoi 3-kertaisesti.

·     Tervan määrä kasvoi keskimäärin 10-kertaisesti

·     VOC kasvoi 10-kertaisesti.

·     PAH kasvoi 30-kertaisesti.  savukaasu  

Puu on luontojaan verraten vähätuhkainen. Puuaineksesta jää tuhkaa vain puoli prosenttia.  Eniten tuhkaa on puun kuoressa, noin kaksi prosentti. Muista tuhkista poiketen puun tuhka ei ole jäte, vaan käyttökelpoinen lannoite. Puun tuhka on hyvin emäksistä, pH on12. puun tuhka vaikuttaa maatalouskalkin tavoin, mutta lisäksi siinä on lähes kaikki puiden tarvitsemat ravinteet. Ainostaan ilmaan palaneet typpi ja rikki puuttuvat.

TAKAISIN KASVIHUONEKAASUT