Kestävä kehitys Pellon kunnan toiminnassa                                                         

Pellon kunnassa kävimme haastattelemassa kunnan insinööri Ari Ristoa. Kyselimme häneltä pääasiassa jätteiden lajittelumahdollisuuksiin Pellossa, sillä osassa aikaisemmin käymistämme paikoista sanottiin, etteivät he lajittele jätteitään, koska kunnassa ei ole mahdollisuutta siihen.  

Kunnan ympäristöasioiden hoitoa viitoittavat monet erilaiset tahot. Eduskunta odottaa, että jokainen kunta on mukana ilmastokysymyksissä, kasvihuonekaasujen kurissa pidossa sekä erilaisten tavaroiden hankinnassa ajattelisi myös luontoa.  

Kauppa- ja teollisuusministeriön suositus sitoo kuntia tavarahankinnoissa. Jos kunta esimerkiksi ajattelee kotitalouskylmälaitteen hankintaa, on tuotteen oltava A-luokkaa tai vastaava tuote EU:n mukaisena. Jos itseltä ei saa, velvoittaa laki hankkimaan tuotteen kilpailun kautta. Toisin sanoen kunnan on kilpailutettava yrityksiä ja hyödynnettävä siitä saatava etu. Kunnan on varmistettava saavansa riittävästi tarjouksia, eikä se saa suosia paikkakuntalaista tuotetta vaan kaikille on oltava tasapuolinen. Kunta voi kuitenkin pyytää tarjoukset oman alueensa yrittäjiltä, mutta jos naapuri kunnassa oleva yritys on kuullut tarjousmahdollisuudesta ja haluaa osallistua siihen, ei kunta saa sitä estää.  

Pellon kunnassa syntyy arviolta 2 000 tonnia jätettä ja jokaisen yrityksen on itse lajiteltava jätteensä. Ongelmajäte tulisi itse kuljettaa luvanvaraiseen käsittelyyn. Kunnan kauttakin se onnistuu, mutta se maksaa erikseen käsittelymaksun. Toisin taas esimerkiksi on rautaromun ja puun kohdalla, joiden kohdalla käsittelymaksua ei ole. Mustimaan kaatopaikalle vietävästä jätteestä on yritysten myös maksettava maksu.  

Mustimaan kaatopaikalla otetaan vastaan kaikki pienkiinteistöjen jäte. Lisäksi jätteitä otetaan vastaan paloasemalla (ongelmajäte) ja terveyskeskuksessa  (lääkkeet).  

Pellon kunnassa suuria ympäristöä kuormittavia yrityksiä ei ole. Ainoita vesiä kuormittavia ovat jätevedenpuhdistamo ja kalankasvatuslaitos, mutta nekin ovat viranomaisten valvonnan alaisia. Lisäksi myös maanviljelijät osin kuormittavat vesiä sekä ennen myös metsätalous.

Kunnan kaatopaikka Mustimaa aiotaan lopettaa. Vuonna 1995 EU vaikutti jätehuoltoon. Silloin Mustimaa oli vielä EU:n mukainen, mutta nyt lupa on päättymässä. Uutta lupaa voisi hakea, mutta rajoitukset ovat kaatopaikan pohjan tiiviydessä sekä sen vesistökuormituksessa.  

Ympäri kuntaa on myös keräyspisteitä, joissa kerätään paperia. Tulevaisuudessa on tarkoitus järjestää niihin myös lasin, metallin ja mahdollisesti myös biojätteen keräys. Paperit kuljetetaan Lempeän teollisuusalueelle sekä Ylitorniolle ja Kolariin. Ala-asteen lähellä olevassa varastossa kerätään myös paperia, mutta se ei ole kunnan vaan se on järjestetty talkoovoimin.  

Mustimaalla  lajitellaan rauta, kylmälaitteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, sekä ongelmajätteet. Lisäksi tuottajavastuun vuoksi myös paperi ja renkaat. Kunnassa ei käsitellä mitään jätteitä, vaan kaikki kuljetetaan eteenpäin. Kunta ostaa kuljetuspalvelut muualta.

Tulevaisuudessa on suunnitelmissa tehdä Pelloon biojätteenkeräysasema. Sen järjestelyistä ei ole vielä selkeää tietoa, mutta neljän - viiden (4-5) seuraavan vuoden aikana olisi aika tietää. Valtion taholta on jo vuosia lupailtu mm. lasille tuottajavastuuta, jolloin lasin tuottajalla olisi velvollisuus myös kerätä lasijäte. Tämä toisi kunnille lisämahdollisuuden jätteenkeruuseen.

Vaikka Mustimaa lakkautetaan, ei siitä kuulema pitäisi tulla kotitalouksien jätteiden keräykseen muutoksia. Ainoa voisi olla hintojen nousu. Yritysten tulevaisuus puolestaan riippuu siitä, mitä jätettä näillä syntyy. Jätteiden käsittely ei periaatteessa muuttuisi mitenkään. Jätteet kuljetettaisiin Rovaniemelle. Ainoa joka jäisi Pelloon olisi biojäte. Toinen mahdollinen olisi jos saataisiin polttouuni, niin että jätteet voitaisiin polttaa.

Esimerkiksi muovia ei kerätä koko Lapissa, eikä sitä myöskään kuljeteta etelänpään jatkokäsittelyä varten. Jos saataisiin polttomahdollisuus, voitaisiin kaikki poltettavat muovit (lukuun ottamatta klooripitoisia) polttaa. Muovien kohdalla on vain kaksi mahdollisuutta; poltto tai ei mitään.  

Kunta pyrkii säästämään vettä teknisten laitteiden avulla samoin kuin sähköä. Esimerkiksi yläasteelle tehdyn peruskorjauksen yhteydessä asennettiin liiketunnistimet ja uudet hanat. Kunnassa käytetty sähkö tulee valtakunnan verkosta ja on Isommus Oy:n sähköä.  Lämmityksessä puolestaan käytetään kaukolämpöä.