|
1.
Suomen kehitysyhteistyö - Suomi antaa 0,4% BKT:stä kehitysyhteistyöhön, joka jakautuu monenkeskiseen ja kahdenväliseen. - Suomi osoittaa nämä varat vesihuolto-ohjelmiin, koulutuksiin ja muihin demokratiaa edistäviin asioihin.
2. Yhdistyneet Kansakunnat Perustettu 1945 ja 191
jäsenvaltiota. Suurin osa YK:n varoista menee kehitysyhteistyöhön, sen
monien järjestöjen, ohjelmien ja rahastojen kautta. YK:n perustehtävät: -
Ylläpitää kansainvälistä turvallisuutta. -
Kehittää kansakuntien välisiä suhteita. -
Toimia yhteistyössä kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi - Yhdenmukaistaa valtioiden toimet näiden päämäärien saavuttamiseksi.
3. WHO - Tehtävä: parhaan mahdollisen terveyden turvaaminen
kaikille
ihmisille. - Jäsenmaita 191 - Pääjohtaja Gro Harlem Brundtland (Norja), päämaja Genevessä. - Ensisijaisia toiminta-alueita ovat terveysjärjestelmien kehittämisen
lisäksi polion, tuberkuloosin ja malarian taltuttaminen, toiminta
tupakkaa vastaan, turvalliset verenluovutukset ja verensiirrot,
mielenterveys, krooniset taudit, elintarviketurvallisuus ja järjestön
organisaation kehittäminen.
4. UNICEF -
perustettiin vuonna 1946 -
tekee työtä 161 eri maassa -
työskentelee lasten oikeuksien toteuttamiseksi -
järjestön palveluksessa lähes 7500 ihmistä -
käyttövarat saadaan vuosittain eri valtioilta ja yksityisiltä
tahoilta lahjoituksina - tavoitteina on esim. että jokaisen lapsen elämä alkaa turvallisesti ja että jokainen pääsee kouluun yms.
5. UNHCR Suomen Pakolaisapu toimii tällä hetkellä Liberiassa, Ugandassa, Kosovossa sekä Bosnia-Hertsegovinassa. Ulkomaan hankkeissa keskitytään pakolaisten omaehtoisuuteen tukemiseen, naisten ja lasten elämän helpottamiseen sekä paluumuuttovalmiuksien luomiseen. Koulutus kaiken toiminnan keskiössä.
6. UNDP -
YK:n kehitysjärjestö
7. FAO Food and agriculture organization of the U.N. -
Perustettiin v. 1945 Kanadassa
8. UNESCO Unesco
syntyi vuonna 1946. Sen päätehtävät ovat: -auttaa ymmärtämään
paremmin tämän päivän maailman kehitystä ja luoda älyllisiä ja
eettisiä suuntaviivoja -kannustaa
vallankäyttäjiä asettamaan tavoitteita koulutuksen, tieteen, kulttuurin
ja viestinnän kehityksen suhteen ja toimimaan asettamiensa tavoitteiden
saavuttamiseksi, sekä edistää kansainvälistä lainsäädäntöä
kehittämällä säännöksiä näille aloille -toimia
kansainvälisenä koulutusta, tieteitä, kulttuuria ja viestintää
koskevan tiedonvaihdon keskuksena -helpottaa
tiedon edistymistä, liikkumista ja jakamista rohkaisemalla tutkimusta ja
koulutusta -tarjota
maiden avuksi teknistä asiantuntemusta näiden muotoillessa
toimintaohjelmiaan ja kehitysprojektejaan.
9.
Punainen Risti ja Punainen Puolikuu -
sai alkunsa Pohjois-Italiassa sveitsiläisen Henry Dunant`n
kokemuksesta v. 1859. Vuonna 1863perustettiin Genevessä toimikunta, josta
kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. -toimintaperiaatteet:
inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus,
vapaaehtoisuus, ykseys, yleismaailmallisuus. -
suojaa kriisitilanteissa siviilejä, avustustyöntekijöitä ja
haavoittuneita sotilaita. -
maailman suurin kansalaisjärjestö; yhdistyksiä toimii yli 170:ssä
maassa.
10.
Muut kansalaisjärjestöt: Noin 2/3 suomalaisista kuuluu johonkin yhdistykseen, joista suhteellisen suuri osa on erilaisia kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat esimerkiksi ihmisoikeuksien puolesta. Tällainen on esim. Amnesty International. Tunnettuja kotimaisia järjestöjä on mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen Rauhanpuolustajat sekä Suomen Lähetysseura. Kansainvälisistä järjestöistä tunnetuimmat ovat Pelastusarmeija sekä Fair Trade eli Reilu Kauppa.
11. Kestävän taloudellisen kehityksen indeksi (ISEW) BKT ja HDI (inhimillisen kehityksen indeksi) eivät mittaa niin tarkasti hyvän elämän laatua kuin ISEW. Se ottaa huomioon monipuolisen ravinnon, terveydenhuollon, koulutusmahdollisuudet, toimeentulon, elinympäristön, poliittiset oikeudet, ihmisoikeudet ja ympäristön tilan. Kestävä kehitys voidaan ryhmitellä seuraavasti: taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.
|