KASVIHUONEKAASUT

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuodessa :

Mt CO2-ekv 1990 1999 2000 2001
hiilidioksidi (CO2) 62,4 64,1 62,2 67,6
metaani (CH4) 6,3 5,6

5,4

5,4
dityppioksidi (N2O) 8,3 7,7 7,1 7,1
F- kaasut (HFC+PFC+SF6) 0,09 0,40 0,56 0,67
yht 77,1 77,8 75,3 80,8

 Lähde: http://www.ymparisto.fi/ympsuo/ilma/ilmasto/khk99.htm 

CO2 :  tieliikenne(18%)
           lämmön ja sähkön tuotanto(29%)
           teollisuus (30%, erityisesti sementtiteollisuus)                                      
            -fossiilisten polttoaineiden polttaminen 
           ( öljy, maakaasu, kivihiili)      
            -turve(6%)
            -bensiini ja diesel                                                                 
           (puun polttamisesta syntyvää hiilidioksidia ei lasketa) 

CH4 :  mätänevä orgaaninen jäte (hapettomassa tilassa)                           
            -kaatopaikat, navetat, sikalat, jätevedet, epätäydellinen palaminen  

N2O :   liikenne(45%), sähkön ja lämmön tuotanto  

F-kaasut :  HFC = fluoria sisältävät hiilivedyt                                 
                             -korvaavat freoneja kylmälaitteissa ja 
                              vaahtomuovin valmistuksessa  
                   PFC = perfluorihiilivedyt  
                             -alumiinin ja magnesiumin valmistuksessa
                   SF6 = rikkiheksafluoridi
                             -sähkötekniikassa eristekaasuna  

KASVIHUONEILMIÖ

OTSONIKATO 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lämmitysvaihtoehtojen vertailu

 

  Edut: Haitat:
Puulämmitys


 -pienet kustannukset
-uusiutuva luonnonvara
-kotimainen 
 -teettää työtä
-huono lämpöarvo
-hiukkaspäästöt epätäydellisessä 
 palamisessa(CO,PAH) 
Öljylämmitys


 -hyvä lämpöarvo
-helppokäyttöisyys

 -uusiutumaton
-öljyn hinnan vaihtelut
-hiilidioksidipäästöt
-kuljetukset
Maalämpö
 -edullinen pitkälläaikavälillä
-ympäristöystävällisyys		 -kalliit laitteet
Kaukolämpö
 -eri polttoaineita  
 -puulla ja biomassalla
(mm. pelletit ja hake)ympäristöystävällinen		 -saatavuus
-turpeen käyttö (CO2,NOx,hiukkaset)
Suora sähkölämmitys   -helppokäyttöisyys

 -hinnan vaihtelut, kallis
-sähkön tuotanto (CO2,NOx,hiukkaset)
-sähköenergian riittävyys

                   ÖLJY- JA PUULÄMMITYS           

       MILLÄ PELLOSSA LÄMMITETÄÄN?

ROSKIEN JA MUOVIEN POLTTAMINEN

 

  Dieselautojen ja bensiiniautojen päästöt

 

Dieselautojen päästöt   Bensiiniautojen päästöt
Hiilidioksidi  (CO2)  
Typenoksideja (NOx)
Hiukkasia  
Hiilimonoksidi (CO) 
Hiilivetyjä (HC)  
Metaani (CH4)  
Otsoni (O3)   		Hiilidioksidi  (CO2)  
Hiilimonoksidi (CO)  
Hiilivetyjä (HC)  
Typenoksideja (NOx)  
Metaani (CH4)  
Otsoni (O3) 

                                                         

TIELIIKENNEPÄÄSTÖT    

KESTÄVÄ LIIKENNE

                                                              

                                                 

Henkilöautojen diesel- ja bensiinimoottoreiden haitallisuuden vertailu on hankalaa. Päästöjen määrä riippuu mm. automerkistä, auton iästä ja kunnosta, ajotavasta, käytetystä polttoaineesta ja polttoaineen kulutuksesta. Katalysaattorilla pystytään vähentämään n. 80- prosenttisesti haitalliset  CO, HC ja NOx hiilidioksidiksi ja typeksi.

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/katalysaattori.html 

                                

Henkilöautojen vertailussa havaittua:                                                                      

CO2 :  dieselauto huomattavasti ympäristöystävällisempi
CO, HC: dieselauto ympäristöystävällisempi
NOx :  bensiiniauto  ympäristöystävällisempi
Hiukkaset: bensiiniauto  ympäristöystävällisempi    

 

Suomessa on n. 2,3 miljoonaa autoa. Katalysaattoriautojen osuus autokannasta on runsaat 
40 prosenttia. Suomessa ajetaan yhdellä henkilöautolla lähes 20 000 kilometriä vuodessa. Henkilöautojen keski-ikä on 10 vuotta.

   

Vuoden 2003 EkoAutoksi on valittu dieselkäyttöinen Toyota Yaris 1,4D4D

  http://www.motiva.fi/kuluttajat/Liikkuminen/EkoAuto?articles=yes    

 

 

ENERGIATALOUS

Suomi käytti sähköä vuonna 2002  
83,9 miljardia kilowattituntia. (=83,9 TWh)

Kasvu edelliseen vuoteen oli 3,3 prosenttia eli 2,7 miljardia kilowattituntia.

SUOMEN ENERGIATALOUS

 

  ALKUUN                                                              PUHDAS VESI