HAPPOSATEET

Happosateet vahingoittavat kaikenlaista kasvillisuutta ennen kaikkea happamoittamalla maaperän kosteuden, jolloin kasvien ravinnonotto kärsii. Järvet happamoituvat, jonka seurauksena kalat ja muut eliöt kuolevat.  

Vesialueiden lisäksi myös metsät ja muut luonnonalueet kärsivät lisääntyvien rikkipäästöjen johdosta. Etenkin havumetsissä neulaset ovat menettäneet yhteyttämistehoaan ja niissä on mikroskoopilla nähtävissä selviä muutoksia. Vaurioitunut neulanen joutuu helposti alttiiksi taudeille ja kuolee vähitellen. Ilman eläviä neulasiaan puu ei tule toimeen.  

Happosateet vahingoittavat metsiä myös huuhtomalla ravinteet, mm. kaliumin, magnesiumin ja kalsiumin juurten ulottumattomiin. Näin orgaanista ainesta hajoittavat pieneliöt ja puunjuurien kanssa symbioosissa elävät   sienet vahingoittuvat.
Myös alumiinia liukenee happamaan veteen ja kasvien juuristot kärsivät

Kivirakennukset  ja –patsaat syöpyvät happamien sateiden vaikutuksesta tai värittyvät pahasti, ja esimerkiksi autojen maalipinta voi vaurioitua .

Happosateiden vaikutuksia vesistöissä on yritetty lieventää kalkitsemalla niitä.  

Antiikin ajalta on säilynyt monia marmorisia rakennuksia, jotka syöpyvät nyt happosateiden vaikutuksesta. Esimerkiksi Kreikassa ihmiset ovat suunnitelleet rakentavansa Ateenan Akropolin ympärille läpinäkyvän kupolin, joka estäisi marmorin syöpymisen. Hanketta ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa suurien kustannusten takia.  

Järkevin tapa ehkäistä happosateita on pienentää liikenteen,  teollisuuden ja maatalouden päästöjä Kansainvälisesti on solmittu päästörajoituksia, joissa on tietyt maksimirajat kaikille haitta-aineille. Näiden rajoitusten noudattaminen olisi kaikkien maiden kohdalla ensiarvoisen tärkeää happosateiden ehkäisemiseksi.  

Lähteet:

http://www.niksula.cs.hut.fi/~orantapu/env/happosade.html

http://www.helsinki.fi/~tkeranen/metsakuolema/html

Hamari Risto, Paarlahti Jouni, Salonen Saija, Weilin+Göös, Reviiri, lukion biologia

Anna Ja Laura  

TAKAISIN PUHDAS VESI