Ilmastolähettiläs vieraili koululla

Tuomo Suortin  haastattelu

Näitä miettivät opiskelijat     -kysymyksiä asiantuntijaluentoa varten:

Voiko kasvihuoneilmiötä hidastaa muutoin, kuin vähentämällä esim. CO₂ ja CH₄-päästöjä?

TS:  Kyllä voi. Tärkeimpien kasvihuonekaasujen osuus lämmitysvaikutuksesta jakautuu seuraavasti: Hiilidioksidi 60 %, Metaani 20 %, Halogenoidut hiilivedyt ja muut orgaaniset yhdisteet 14 %, Dityppioksidi 6 %. Kaikkien näiden päästöjen tarkkailu ja hallinta on tärkeää. Esimerkiksi Halogenoidut hiilivedyt ovat täysin ihmiskunnan tuotteita ja monet niistä ovat hyvin tehokkaita kasvihuonekaasuja.

Ilmakehän CO₂ kuormitusta voi lieventää muutenkin kuin päästöjä rajoittamalla, esimerkiksi suojelemalla metsiä niiden hävittämiseltä sillä kasvit ottavat talteen ilmakehän CO₂:ta yhteyttämisreaktioissa. Päästöjen rajoitus on tosin merkittävämpää.

Lisäksi, esim. karjataloudessa ja kaatopaikoilla on järkevää ottaa talteen syntyvät metaanipäästöt (biokaasu), se osaltaan lisää bio-energian osuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Yleensäkin, biopoltto-aineiden suosiminen on  juuri tästä syystä järkevää. Energiataloudelliset ratkaisut vähentävät CO₂ päästöjä.

Onko freonien lisäksi muita kemiallisesti valmistettuja yhdisteitä, jotka vaikuttavat kasvihuoneilmiöön?

TS:  Kyllä. Halogenoidut hiilivedyt ovat yhdisteitä, joissa osa tai kaikki vedystä on korvattu kloorilla, fluorilla tai bromilla. Niitä ei esiinny luonnostaan ilmakehässä,  joten niiden pitoisuudet ovat täysin ihmisen aiheuttamia. Kaikki halogenoidut hiilivedyt ovat kasvihuonekaasuja. Klooria ja bromia sisältävät hiilivedyt myös  hajottavat otsonikerrosta. Osa näistä on kielletty Montrealin sopimuksessa.

Osa Halogenoiduista hiilivedyistä on ilmakehässä erittäin pitkäikäisiä ja voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niiden pitoisuudet ovat vielä sen verran pieniä, että kasvihuonevaikutus jää selvästi pienemmäksi kuin hiilidioksidilla ja metaanilla. Halogenoituja hiilivetyjä ovat CFC:t eli kloorifluorihiilivedyt, HCFC:t eli osittain halogenoidut kloorifluorihiilivedyt, HFC:t eli osittain fluoratut hiilivedyt, PFC:t  eli perfluorihiilivedyt, klooratut hiilivedyt ja bromatut hiilivedyt.

CFC: tä, HCFC:tä ja HFC:tä on käytetty jäähdytyslaitteissa, ponneaineina ja vaahtomuovissa. PFC-päästöt ovat peräisin alumiini-, elektroniikka- ja  sähköteollisuudesta. Kloorattuja hiilivetyjä on käytetty liuottimina ja  bromattuja hiilivetyjä palosammuttimissa ja torjunta-aineina.
 

Kuinka kauan kasvihuoneilmiön voimistuminen mahdollisesti jatkuu ja kuinka pitkään sen aiheuttamat muutokset mahdollisesti vaikuttavat?

TS: Pyrkimyksenämme olisi pysäyttää CO₂ päästöjen kasvu ja vähentää niitä 5,2 % vuoden 1990 tasosta vuosina 2008-2012 (Kioton protokolla).  Tästä huolimatta CO₂ pitoisuus ilmakehässä tulisi nousemaan vielä  loppuvuosisadan vaikka päästöt olisivat jo vähentyneet (<- CO₂ on ilmakehässä kemiallisesti inertti kaasu). Ilmastosysteemi on myös hidas reagoimaan, sen sopeutuminen nykyiseen CO₂ tasoon kestää satoja, ellei tuhansia vuosia kun jäätiköt ja meret otetaan myös huomioon. Tämän päivän ratkaisuilla CO₂ päästöjen suhteen on merkittävä vaikutus tulevaisuuden ilmastoon! Kasivihuoneilmiön voimistumisen mitta on siis kiinni meistä ihmisistä

Mitä muutoksia tulevaisuudessa kasvihuoneilmiö voi aiheuttaa maailman ilmastoon?

TS:  Vaikutukset ovat hyvin moninaisia ja eroavat alueellisesti toisistaan. Globaalisti ajatellen Maapallon  keskilämpötila tullee nousemaan mahdollisesti jopa useita asteita (vuoteen 2100 mennessä 1,4–5,8 °C ,  IPCC). Samoin merien pintalämpötilat tulisivat nousemaan, samalla kun napajäätiköiden pinta-alat  pienenevät. Lopulta merenpinta tulisi nousemaan myöskin mannerjäätiköiden massan pienetessä sekä  meriveden lämmetessä (vuoteen2100 mennessä 10-90 cm , IPCC).

Ilmastosysteemin monimutkaisuudesta johtuen alueellisesti vaikutukset voivat olla moninaisemmat;  toisaalla sademäärien pienentyessä kärsittäisiin kuivuudesta (esim. Välimeren ympäristö ja Afrikka), kun taas toisaalla kärsittäisiin kasvaneista sademääristä ja tulvista (Monsuunialueet). On myös  ennustettavissa, että trooppiset hirmumyrskyt tulisivat lisääntymään merenpinnan lämmetessä. On  mahdollista, että ilmaston lämmetessä, meillä pohjoisessakin tulisivat sään ääri-ilmiöt lisääntymään.

Globaalisti ajatellen ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi siten, että ilmastovyöhykkeiden rajat tulevat  siirtymään kohti napoja, samoin kuin kasvillisuusvyöhykkeetkin. Tällä voidaan nähdä olevan merkittäviä  vaikutuksia sekä maataloudelle, että ihmisten elämän laadulle, kuten kaikille muillekin ekosysteemeille maailmanlaajuisesti
 

Onko kyse jääkautta edeltävästä lämpökaudesta vai onko todella aihetta huoleen?

TS: Ei pelkästään, mutta aihetta on. Elämme kyllä juuri tälläistä lämpökautta, nk. interglasiaalia, ja olemme menossa vääjäämättä kohti seuraavaa jääkautta.  Tämä tosin odottanee meitä vasta useiden tuhansien vuosien päässä. Nyt on  kuitenkin todistettu että ihmiskunnan CO₂ päästöt ovat nostaneet maapallon  keskilämpötilaa noin 0,6 °C. Tämä on merkittävä osoitus meidän vaikutuksesta Maapallon ilmastoon ja on otettava vakavasti. Mitä myöhemmin tähän  reagoidaan, sitä suuremmat ja hankalammat ponnistukset odottaa tulevia sukupolvia.
 

Mikä merkitys Suomessa pidetyllä Asem -kokouksella oli ja mitä tuloksia siellä saatiin?

TS:  ASEM -julistuksen mukaan Aasian maiden ympäristöministerit tunnustavat  ilmastonmuutoksen vakavuuden ja tarpeen reagoida siihen. Julistus sitoo  ASEM maat noudattamaan YK:n Ilmastosopimusta ja sen Kioton protokollaa.  ASEM maat lupaavat keskittyä ilmastonmuutosta ehkäisevien toimien (mm. päästörajoitukset, teknologian kehitys) lisäksi myös ilmastonmuutokseen  sopeutumiseen tähtääviin toimiin ja mahdollisien luonnonkatastrofien  ehkäisyyn. Tässä kaikessa korostettiin ASEM maiden keskinäistä, ja kaikkien  YK-maiden välistä, yhteistyötä. ASEM maat tunnustavat olevansa  avainasemassa tässä.
 

Miksi Tornionlaaksossa on yleensä lämpimämpää kuin muualla Lapissa? Onko ilmaston muutoksella vaikutusta siihen?

TS: Torniojokilaakson ilmastolle tyypillisien talvilauhojen takana on nk. Föhn –ilmiö joka esiintyy voimakkaiden länsivirtausten vallitessa. Lämmin ja kuiva Föhn-tuuli syntyy kostean ilmamassan ylittäessä Kölivuoriston. Ilmiö on paikallinen ja ei liity niinkään ilmastonmuutokseen. Perämeren lämmittävä vaikutus talvisin näkyy Tornion eteläpuolella, lähempänä Kemiä. Kylminä vuodenaikoina, lämpimän meren päältä tulevien ilmamassojen vaikutus näkyy lähellä rannikkoa. Tämän ilmiön voi olettaa voimistuvan Perämeren jääolojen muuttuessa ilmastonmuutoksen myötä.
 

Voidaanko liikenteen CO₂-päästöjä mitenkään vähentää yksityisautoilua rajoittamatta?

TS: Voidaan hyvinkin. Yksityisautoilu on merkittävä päästölähde, se on toiseksi tärkein  kasvihuonekaasujen päästöjen lähde Suomessa. Kaikista CO₂ päästöistä kotimaan liikenne tuottaa noin viidenneksen. Tämä on kuvaava luku myös muille teollisuusmaille.

Auton käytön rajoittaminen ei ole ainoa keino vähentää yksityisautoilun CO₂ päästöjä. Se tpahtuu myös suosimalla energiatehokkaampaa moottoriteknologiaa ja pienempiä autoja (Hummeri on myös vaikea parkkeerata). Kaasujalan maltillisemmalla annostelulla on huomattavan suuri vaikutus myös kukkarossa.

Vielä parempi on,jos haaveilee omistavansa joku päivä Hybridi-auton tai huristelevansa vetyä poltto-aineena käyttävällä autolla. Ennen sitä on hyvä suosia myös julkista liikennettä ja polkupyöräilyä. Suurissa kaupungeissa edelliset on ehkä se paras liikkumistapa.
 

Onko mahdollista joskus korvata kaikki bensiinin ja dieselin käyttö biopolttoaineilla? Riittääkö viljelymaa?

TS: Ehkä. Se tosin vaatisi uusia innovaatioita. Tällähetkellä on mahdollista  korvata kuitenkin jo useampi prosentti bensiinistä biopolttoaineella  (alkoholilla). Näkisin että tällä saralla piilee erittäin hyvä markkinarako, niin Suomessa, kuin maailmanlaajuisestikin.
 

Mitä keinoja tavallisilla ihmisillä on vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen?

TS:

• Kuluttaa vähän; kaikenlainen kulutus lisää suoraan tai välillisesti energian käyttöä

• huolellisuutta energian käytössä; turhat valot pois, pakastimen säännöllinen sulatus, kohtuullisuus saunomisessa...

• Energiaa niukasti käyttävät laitteet

• Lentoliikenteen ja yksityisautoilun välttäminen. Joukkoliikenne ja lihasvoimaa käyttävä liikkuminen.

• Pitkäikäisten ja kierrätettävien tuotteiden suosiminen. Käytä tavarat loppuun, huolla ja korjaa.

• Talojen hyvä lämmöneristys ja kohtuullinen sisälämpötila

• Lähellä tuotetun sesonkiruoan suosiminen

• Biojätteen ja jätepaperin lajittelu

• Kuluttaja vaikuttaa valinnoillaan siihen, kehitetäänkö niukasti vai runsaasti päästöjä aiheuttavia tuotteita ja palveluja.

alkuun