LUMA- viikko 7.11. - 11.11.2005

Pellon lukiossa valtakunnallisen LUMA-viikon teemana oli ilmastonmuutos. Aihetta käsiteltiin maantieteen, kemian, matematiikan, fysiikan ja ruotsin tunneilla. Maantieteen (GE1) ja  kemian (KE4) kursseilla opiskeltiin ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia sekä vaikutusmahdollisuuksia ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Lisäksi maantieteessä selvitettiin Pellon keskimääräisiä ilmasto-oloja ja kemiassa Kioton sopimusta ja biopolttoaineita. Matematiikan kursseilla laskettiin sähkön- ja vedenkulutukseen liittyviä tehtäviä (MB1), tehtiin otantatutkimus Pellon kotitalouksien lämmitysjärjestelmistä (MB8)ja tutkittiin matemaattisilla malleilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja vähentämistavoitteita (MB4 ja MA10). Fysiikan kurssilla (FY7) mitattiin koulun tietokoneiden tehoja ja laskettiin kuinka paljon voi säästää, jos koneet sammutetaan yöksi ja viikonlopuiksi. Ruotsin kursseilla pitkän ruotsin oppilaat(RA5)  kävivät haastattelemassa ruotsalaisia sähkön ja veden kulutuksesta ja lämmitysjärjestelmistä ja lyhyen ruotsin oppilaat (RB4) opiskelivat kirjasta ympäristöosion ja kirjoittivat kotiaineen suhtautumisestaan ympäristöasioihin. Kaikista aktiviteeteista tehtiin julisteita koulun seinille ja yksi oppilas kirjoitti paikallislehteen artikkelin LUMA-viikon toteutuksesta. Artikkeli julkaistiin kolmen viikon kuluttua 1.12.  Kestävän kehityksen lisäksi myös muut aihekokonaisuudet toteutuivat viikon aikana. Viikon aikana oppilaat pitivät myös kolme aamunavausta viikon teemasta ja tuloksista. Myöhemmin oppilaat tekivät PowerPoint –esityksiä viikon tapahtumista ja tuloksista. Opetusmateriaalia  ja tietoja saimme internetistä ja tilaamalla Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelusta sekä kunnan teknisestä toimistosta. Integraatio oppiaineiden välillä oli luontevaa ja aihe osoittautui erittäin ajankohtaiseksi. Viikon aikana ja seuraavina viikkoina ilmastonmuutos näkyi myös mediassa. Samoja aiheita,  joita olimme käsitelleet LUMA-viikon aikana, oli myös lehdissä ja televisiossa: poikkeuksellisen lämmin syksy, ilmaston lämpeneminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, biopolttoaineiden käyttö liikenteessä, valmiustilassa olevien laitteiden  merkitys sähkönkulutuksessa  ja rinnakkaisten lämmitysjärjestelmien suosittelu omakotitaloissa.  Aila Filppa, Chrisse Huusko, Pia Leppäniemi, Leena Lassila-Rova   Tuloksia aktiviteeteista   Aamunavaukset:   7.11.2005 Aamunavaus (GE1) Tällä viikolla Suomessa vietetään LUMA-viikkoa, jolloin kouluissa painotetaan luonnontieteitä ja matemaattisia aineita. Tänä vuonna teemoina ovat kestävä kehitys ja fysiikan vuosi. Kestävään kehitykseen liittyen valitsimme maantieteen kurssilla tarkemmin tutkittavaksi aiheeksi ilmastonmuutoksen seuraukset ja selvitämme myös, millainen ilmasto Pellossa on. Tänä syksynä on ollut koko Suomessa poikkeuksellisen lämmintä. Lämpöjakso alkoi jo syyskuun puolen välin jälkeen (24.9.) ja tälle viikollekin ennustetaan lämpimiä säitä. Keskilämpötilat lokakuussa olivat Suomessa 2-3° normaalia suuremmat. Toisaalta kaikkien aikojen pakkasennätys Suomessa on vuodelta 1999. Tällaisten ääri-ilmiöiden esiintyminen kuuluu ilmastonmuutokseen.   Maantieteen 1. kurssin oppilaat lukevat nyt selvityksen ilmastonmuutoksen seurauksista ja Pellon ja Pohjois-Suomen ilmastotietoja laitamme viikon aikana esille seinille….   8.11.2005 Aamunavaus (KE4) Kasvihuoneilmiö, kasvihuonekaasut, Kioton sopimus…   11.11.2005 Aamunavaus (MB8) Lukion oppilaille oli edellisellä viikolla jaettu kotiin vietäviksi kyselylomakkeet kotitalouksien lämmitysjärjestelmistä, sähkön- ja vedenkulutuksesta jne. Tulokset esitettiin aamunavauksessa.     Maantiede (GE1): Kestävään kehitykseen liittyen valittiin maantieteen kurssilla tarkemmin tutkittavaksi aiheeksi ilmastonmuutoksen seuraukset ja tutkittiin  Pellon ilmastotietoja vuosilta 1971-2000. Keskimääräiset arvot selvitettiin esim. ilmanpaineesta, sademääristä ja –päivistä, lumen syvyydestä, lämpötilasta ja erityisistä lämpötilapäivistä sekä tuulista. Tarvittavaa tilastotietoa tilattiin Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelusta. Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta etsittiin puolestaan tietoja Pohjois-suomen ilmastosta koskien kuluvaa syksyä sekä keskimääräisiä arvoja vuosilta 1971-2000. Oppilaiden 5.12  tekemä PowerPoint –esitys.   Kemia (KE4): Kemian kurssilla käsiteltiin kasvihuonekaasuja ja ilmaston lämpenemistä, fossiilisten polttoaineiden vähentämistarvetta, khk-päästöjen lähteitä ja esimerkkinä vaikutusmahdollisuuksista biodieselin käyttöä (Limetti Oy, Elimäki). Kaksoistunnilla oppilaat hakivat tietoa internetistä ja tekivät käytävälle neljä julistetta: biopolttoaineista, Kioton sopimuksesta, päästökauppasysteemistä sekä omien valintojen merkityksestä khk-päästöjen vähenemiseen. Lisäksi abiturienteilla oli kotitehtävänä  (jokeri)esseen kirjoittaminen ilmastonmuutoksesta kevään ainereaaliin harjoiteltaessa. Koeviikon jälkeen 5.12 oppilaat tekivät PowerPoint –esityksen viikon teemasta.   Matematiikka: 1. Otantatutkimus Pellon kotitalouksien lämmitysjärjestelmistä ja sähkön- sekä vedenkulutuksesta  (MB8)   Kaikille lukiolaisille (n 110) jaettiin kyselylomake, jossa kysyttiin asumismuotoa, asunnon kokoa, asukasmäärää, sisälämpötilaa, lämmitysmuotoja jne. Lisäksi oppilaiden tuli mitata oma ekologinen jalanjälki osoitteessa www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja ja merkitä saamansa pisteet kyselylomakkeelle. Kyselyyn vastasi 71 oppilasta ja ekotallaajapeliä pelasi 52 oppilasta . Pellon lukion oppilaiden keskimääräinen ekologinen jalanjälki oli 6,8. Lukema tarkoittaa ihmisen vuodessa kuluttamaa ekologisesti tuottavaa maa-aluetta hehtaareina. Kaikkien ekotallaaja –pelin pelanneiden keskiarvo oli 6,2. Peli ei täysin soveltunut pellolaisille eikä lukiolaisille. Oppilaat eivät esimerkiksi panneet rastia ruutuun ”pesen vain täysiä koneellisia”, jos he eivät itse pese ollenkaan pyykkiä. Vastaavasti oppilaat eivät kulje omalla autolla, koska heillä ei ole siihen edes mahdollisuutta. Pellon omakotitaloissa käytetään suoraa sähkölämmitystä, öljyä, puuta, maalämpöä ja myös kahta rinnakkaista lämmitysjärjestelmää. Sähkö osoittautui yleisimmäksi lämmitysmuodoksi (36%). Öljyä (23%)  käytetään enemmän kuin puuta (11%).   Viereisessä diagrammista ilmenee kuinkamonta rinnakkaista lämmitysjärjestelmää kotitalouksissa on käytössä. Kotitalouksista noin 26 % käyttää öljylämmitystä ja keskimääräinen öljyn kulutus on 2 140 litraa vuodessa. Kotitalouksista noin 47 % käyttää sähkölämmitystä ja niiden keskimääräinen sähkön kulutus on 22 000 kWh vuodessa. Kotitalouksien keskimääräinen veden kulutus oli 203 m3 vuodessa.         Keskimääräinen kulutus asukasta kohti oli 48 m3 vuodessa eli 131,5 litraa vuorokaudessa. Lisää tuloksia PowerPoint –esityksessä   2. Matemaattinen malli (MB4) Koko viikon ajan laskettiin ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä ja piirrettiin kuvaajia ja diagrammeja. Oppilaat myös laativat omia tehtäviä internetistä etsityistä tilastotiedoista. Malleja PowerPoint –esityksessä.   Seuraavassa esimerkkitehtäviä alkuviikolta. Matemaattinen mallintaminen MB4                 LUMA-viikon tehtäviä 8.11.2005 1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2003    (miljoonaa tonnia CO2 ekv) Lähde: Tilastokeskus, ympäristötilastot 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 70,46 69,45 66,83 67,90 74,35 71,57 76,90 76,02 72,92 72,50 70,22 75,83 77,25 85,58 Piirrä khk-päästöjen kehitystä kuvaava käyrä. Piirrä myös Kioton pöytäkirjan tavoitetaso eli v 1990 lukemaa vastaava suora. 2. Vuoden 2004 khk-päästöt olivat suomessa noin 83 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus, vahvistamaton tieto). Kuinka monta prosenttia vähemmän päästöjä oli verrattuna vuoteen 2003? Jos päästöjä pystytään vähentämään joka vuosi yhtä monta prosenttia kuin vuonna 2004, niin paljonko päästöt ovat vuonna 2008?   3. Lukujonot ja sarjat (MA10)  Yhdellä oppitunnilla laskettiin ilmastonmuutokseen liittyviä tehtäviä.   MA10 Lukujonot ja sarjat LUMA-viikon tehtäviä 7.11.2005 1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 1990  70,46 miljoonaa tonnia (CO2 –ekv) ja vuonna 2003  85,58 miljoonaa tonnia. Kuinka monta prosenttia  päästöt keskimäärin kasvoivat vuodessa tänä aikana? Mikä oli näiden vuosien khk-päästöjen kokonaismäärä? Lähde:Tilastokeskus.   4. Geometria (MB2) Yhdellä oppitunnilla laskettiin Maapallon vesien pinta-ala, makean veden ja suolaisen veden määrää sekä omaa päivittäistä veden kulutusta. Esim. Maapallon säde on 6370 km. Noin kolme neljäsosaa maapallon pinta-alasta on vettä. Laske veden pinta-ala.   MB2 Geometria LUMA-viikon tehtäviä 7.11.2005  1. Maapallon vesi (Lähde:  Facta 2001)   Vesimäärä 1000 km3 % koko vedestä veden viipymä- aika vuosina järvien suolaton vesi           130  0,009  100 suolajärvien ja sisämerien vesi           110  0,008    50 jokien vesi (keskivesi)               1  0,0001       0,05 maavesi ja ylin pohjavesi             67  0,005       0,25 pohjavesi 800 m syvyyteen        4 200  0,31       5 pohjavesi 800m alapuolella        4 200  0,31  100 mannerten vesi yhteensä        8 700  0,65   jäätiköt       29000 2,2 2000 ilmakehän vesi             13 0,001       0,03 valtamerien vesi 1 300 000        a)Kuinka monta prosenttia maapallon vedestä on suolaista vettä?    b) Kuinka paljon maapallon vedestä on makeaa vettä? 2. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 150 l  puhdasta vettä vuorokaudessa. Laske kuinka monta       litraa itse kulutat vettä keskimäärin vuorokaudessa. Tieto oman kodin vuotuisesta vedenkulutuksesta piti etukäteen selvittää vastaamalla toisen matematiikan ryhmän kyselyyn.   Fysiikka (FY7):   Oppilaiden tekemä  PowerPoint –esitys. Tutkittiin  koulun tietokoneiden sähkönkulutusta sähkölaitokselta lainatulla energiamittarilla. Näyttö ( P » 61W) kuluttaa enemmän kuin keskusyksikkö( P » 40W). Käytössä luokan tietokone näyttöineen kuluttaa keskimäärin  tunnissa noin 0,1  kWh sähköenergiaa. Ohjelmien latautumisvaiheessa kulutus oli hieman suurempi, mutta netissä surfailu ei nostanut energiankulutusta. Luokan koneet eivät mene virransäästötilaan ja osa niistä kulutti yölläkin 100 W teholla. Jos luokassa on kymmenen konetta ja ne on jätetty illoiksi ja viikonlopuksi (135 h) päälle, ylimääräistä laskua kertyy 10*135*0,1*6,36 snt = 8,60 € viikossa. Vuodessa rahaa hupenee yli 300 €, jos koneita ei sammuteta. Päätimme yhdessä huolehtia, että koneet sammutetaan joka päivä. Ruotsi: 1. RA5 Oppilaat kävivät pareittain haastattelemassa naapurimaassa ruotsalaisia sähkön ja veden kulutuksesta ja lämmitysjärjestelmistä ja jätteiden lajittelusta. Haastattelut tehtiin kaupalla ja kadulla ruotsin kielellä kaksoistunnin aikana. Ennen haastattelua käytiin läpi tarvittavaa sanastoa. Matka taittui kestävän kehityksen mukaisesti polkupyörällä. Otos oli pieni ja haastateltaviksi sattui myös suomalaisia. Selvä ero ruotsalaisten hyväksi näyttää olevan jätteiden parempi lajittelu. Jätteiden lajittelu on Ruotsissa pakollista ja siellä löytyvät keräyspisteet lasille ja metallille sekä kompostilaatikot, jos ei ole omaa kompostia. Suomen Pellossa voi kerätä vain paperia. Ruotsalaisilla kyselyyn vastanneilla  yleisin lämmitysmuoto oli sähkö (14), sitten puu ja pelletit (7) ja vähiten öljyä (2). Sähkösauna oli 12 ja puusauna 11 vastanneella. Koneellista ilmastointia oli muutamilla. Kukin pari kertoi oppitunnilla vielä muille omasta haastatteluretkestään ja saamistaan tuloksista.   2. RB4 Oppikirjasta opiskeltiin kurssiin kuuluva ympäristöosio ja kirjoitettiin kotiaine suhtautumisesta ympäristöasioihin.