Kokeet
Kahden ensimmäisen jakson
aikana kokeillaan uutta kurssikoejärjestelyä. Ensimmäisen vuosiluokan
oppilailla järjestetään välikokeita ja pienempiä testejä, jotka
vaikuttavat kurssiarvosanaan. Kakkosilla ja kolmosilla pidetään
pitempiäkin kokeita. Koepäivinä on oppitunteja myös lukuaineista. Kokeita
voidaan siirtää myös seuraavan jakson alkuun. Välikoetta ei voi uusia.
Uusintakokeessa koe koskee koko kurssia.
Kurssiin kuuluvat tehtävät
on palautettava viimeistään ennen koepäivää. Sama koskee myös
itsenäisesti suoritettavan kurssin tehtäviä. Mikäli oppilas ei ole
suorittanut hyväksytysti kurssiin kuuluvia tehtäviä määräajassa, hän ei
voi osallistua kurssikokeeseen.
Lukuvuoden aikana järjestetään viisi
uusintakoe- ja kaksi suorituskoetilaisuutta.
Uusintakokeen voi suorittaa vain
kerran, kyseisen jakson uusintapäivänä tai seuraavan jakson
uusintapäivänä.
Uusintakokeessa voi suorittaa
hylätyn kurssin (4) tai sairauden vuoksi suorittamatta jääneen
kokeen. Jos opiskelija saa hylätyn kurssin uusintakokeesta
hylätyn, hänen on kuunneltava kurssi uudelleen.
Hyväksytyn kurssin suorituskokeeseen
voi kunkin kurssin osalta osallistua yhden kerran lukion aikana.
Parempi numero jää voimaan.
Uusintakokeeseen on aina
ilmoittauduttava kirjallisesti vähintään kaksi (2) päivää ennen
kuulustelua, suorituskokeeseen vähintään neljä (4) päivää ennen
kuulustelua.
Jos ilmoittautunut jää ilman pätevää
syytä pois em. kokeesta, katsotaan ilmoittautuminen
suorituskerraksi. Ilmoittautumista ei lueta suoritukseksi, jos
oppilas osoittaa luotettavasti (esim. terveydenhoitajan
todistus) hyväksyttävän syyn poisjäännilleen tai peruu
ilmoittautumisensa ao. opettajalle viimeistään yksi (1)
vuorokautta ennen koetta.
Jos opiskelija jää kiinni vilpistä,
hänet jätetään arvioimatta, eikä hän saa osallistua
uusintakokeeseen.
Arviointi
Kunkin kurssin arviointiperusteet
selvitetään opiskelijalle kurssin alussa. Kurssin arvostelu
perustuu kirjalliseen kokeeseen, opiskelijan jatkuvaan
näyttöön ja opiskelijan omien tuotosten arviointiin. Myös
opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon.
Pakolliset ja syventävät kurssit
arvostellaan aina numerolla.
Opiskelija voidaan arvostella, jos hänen osaamisestaan on
riittävästi näyttöä.
Kurssiin kuuluvat tehtävät on palautettava viimeistään ennen
koepäivää. Sama koskee myös itsenäisesti suoritettavan kurssin
tehtäviä. Mikäli oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti
kurssiin kuuluvia tehtäviä määräajassa, hän ei voi osallistua
kurssikokeeseen.
Mikäli opiskelija saa saman oppiaineen kahdessa peräkkäin
suorittamassaan pakollisessa kurssissa hylätyn arvosanan (4),
hän ei saa ilmoittautua kyseisen oppiaineen ylioppilaskokeeseen.
Tämä ei rajoita etenemistä oppiaineen muilla kursseilla.
Hyväksytyn kurssin voi uusia vain kerran lukion aikana. Parempi
arvosana jää voimaan.
Uusintakokeen voi suorittaa vain kerran, kyseisen jakson
uusintapäivänä tai seuraavan jakson uusintapäivänä.
Päättöarvosana määräytyy valtakunnallisten pakollisten ja
syventävien kurssien aritmeettisen keskiarvon mukaan.
Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat vaikuttaa
päättöarvosanaan korottavasti.
Joissakin oppiaineissa tietyillä
ehdoilla opiskelija voi valita päättöarvosanaksi
suoritusmerkinnän (katso OPS).
Oppimäärään sisältyvistä pakollisista ja syventävistä kursseista
on oltava 2/3 hyväksytysti suoritettuja. Hylättyjä arvosanoja
saa kuitenkin olla enintään kolme.
Soveltavat kurssit kuuluvat ko. aineen oppimäärään. Vain
hyväksytyt soveltavat kurssit luetaan kursseihin.
Yo-koetta koskevissa säännöissä opiskeltu tarkoittaa, että
vähintään 2/3 oppimäärästä on hyväksytysti suoritettu.
Vain hyväksytysti suoritetut koulukohtaiset kurssit lasketaan
kurssimäärään.