Pellon lukion opetussuunnitelma

 

 

5.5     MATEMATIIKKA

 

Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja

tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa

opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja.

Matematiikan opetustilanteet järjestetään siten, että ne herättävät opiskelijan tekemään

havaintojensa pohjalta kysymyksiä, oletuksia ja päätelmiä sekä perustelemaan niitä. Erityisesti opiskelijaa ohjataan hahmottamaan matemaattisten käsitteiden merkityksiä ja tunnistamaan, kuinka ne liittyvät laajempiin kokonaisuuksiin.

Opiskelijaa myös kannustetaan kehittämään luovia ratkaisuja matemaattisiin ongelmiin.

Opetuksessa tutkitaan matematiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä sekä tietoisesti käytetään eteen tulevia mahdollisuuksia opiskelijan persoonallisuuden kehittämiseen, mikä tarkoittaa muun muassa hänen kiinnostuksensa ohjaamista, kokeiluihin kannustamista sekä tiedonhankintaprosessien kehittämistä.

 

Arviointi

 

Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

 

Oppimäärän vaihtaminen

 

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa luetaan pitkän matematiikan kurssit hyväksi seuraavasti: MAA1 à MAB1,  MAA3 à MAB2,  MAA6 à MAB5,  MAA7 à MAB4  ja MAA8 à MAB3. Pitkän matematiikan kurssin arvosana siirtyy sellaisenaan korvattavan lyhyen matematiikan kurssin arvosanaksi. Jos opiskelija haluaa korottaa korvattavan kurssin arvosanaa, hän suorittaa kurssin kokeen. Korvaavia kursseja ei lasketa opiskelijan kokonaiskurssimäärään. Muut opiskelijan suorittamat pitkän matematiikan kurssit muutetaan lyhyen matematiikan koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi.

 

5.6.1 Matematiikan pitkä oppimäärä

 

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset

valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa     

·        rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin

·        ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja

·        oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä

·        oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena

·        kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan

·        harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.

·        harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita

·        osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.

 

PAKOLLISET KURSSIT

 

1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan

·        syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään

·        tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä

·        syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita

·        oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        potenssifunktio

·        potenssiyhtälön ratkaiseminen

·        juuret ja murtopotenssi

·        eksponenttifunktio

 

2. Polynomifunktiot (MAA2)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita

·        oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen

         lukumäärää

·        oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista

         ilman polynomien jakolaskua

·        oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        polynomien tulo ja binomikaavat

·        polynomifunktio

·        toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä

·        toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen

·        toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin

·        polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

 

3. Geometria (MAA3)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä

         kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

·        harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita

·        ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden    ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus

·        sini- ja kosinilause

·        ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria

·        kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien      laskeminen

 

4. Analyyttinen geometria (MAA4)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille

·        ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja

·        syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia

·        itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai
| f(x) | = |g(x) |

·        vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        pistejoukon yhtälö

·        suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt

·        itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen

·        yhtälöryhmän ratkaiseminen

·        pisteen etäisyys suorasta

 

5. Vektorit (MAA5)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin

·        oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla

·        tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia      vektoreiden avulla

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        vektoreiden perusominaisuudet

·        vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla

·        koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo

·        suorat ja tasot avaruudessa

 

6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja

·        perehtyy kombinatorisiin menetelmiin

·        perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin

·        ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä

·        perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma

·        jakauman tunnusluvut

·        klassinen ja tilastollinen todennäköisyys

·        kombinatoriikka

·        todennäköisyyksien laskusäännöt

·        diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma

·        diskreetin jakauman odotusarvo

·        normaalijakauma

 

7. Derivaatta (MAA7)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä

·        omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta

·        määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat

·        osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot

·        osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö

·        funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta

·        polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen

·        polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

 

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä

·        tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla

·        oppii yhdistetyn funktion derivoimisen

·        tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        juurifunktiot ja -yhtälöt

·        eksponenttifunktiot ja –yhtälöt

·        logaritmifunktiot ja -yhtälöt

·        yhdistetyn funktion derivaatta

·        käänteisfunktio

·        juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

 

 

9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla

·        oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä

               sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x)

·        osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja

           tan x = sin x / cos x

·        tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

·        ymmärtää lukujonon käsitteen

·        oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla

·        osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla.

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        suunnattu kulma ja radiaani

·        trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen

·        trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

·        trigonometristen funktioiden derivaatat

·        lukujono

·        rekursiivinen lukujono

·        aritmeettinen jono ja summa

·        geometrinen jono ja summa

 

 

10. Integraalilaskenta (MAA10)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden      integraalifunktioita

·        ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan

·        oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla

·        perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        integraalifunktio

·        alkeisfunktioiden integraalifunktiot

·        määrätty integraali

·        pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

Suoritusjärjestys

 

MAA11 suositellaan suoritettavaksi ensimmäisenä opintovuotena. MAA12 suoritetaan kurssin MAA7 (derivaatta) jälkeen ja MAA13 kurssin MAA10 (integraali) jälkeen.

 

11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla

·        ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita

·        oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista

·        oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin

·        osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla

·        osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        lauseen formalisoiminen

·        lauseen totuusarvot

·        avoin lause

·        kvanttorit

·        suora, käänteinen ja ristiriitatodistus

·        kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö

·        Eukleideen algoritmi

·        alkuluvut

·        aritmetiikan peruslause

·        kokonaislukujen kongruenssi

 

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa

·        ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti

·        oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät

·        oppii algoritmista ajattelua

·        harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä

·        oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        absoluuttinen ja suhteellinen virhe

·        Newtonin menetelmä ja iterointi

·        polynomien jakoalgoritmi

·        polynomien jakoyhtälö

·        muutosnopeus ja pinta-ala

 

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan

·        täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen

·        tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen

·        jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia

·        funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä

·        epäoleelliset integraalit

 

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Arvosana ei vaikuta oppimäärän keskiarvoon.

 

14. Pitkän matematiikan kertaus  (MAA14)

 

Numeroarviointi.

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        muodostaa kokonaiskuvaa lukion matematiikasta

·        käyttää yhtälöitä, epäyhtälöitä ja funktioita  erilaisissa sovelluksissa

·        ratkaisee geometrisia ongelmia

·        osaa käyttää derivaattaa

·        opettelee yhdistämään eri kurssien oppiainesta yo-tehtävien vaatimalla tavalla

·        kiinnittää huomiota tehtävien esitystapaan

·        harjoittelee taulukkokirjan ja laskimen tehokasta käyttöä

·        rakentaa mielikuvaa matematiikan merkityksestä yhteiskunnassa ja soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        erilaisia yhtälöitä ja epäyhtälöitä

·        funktiokäsite ja erilaisia funktioita

·        derivaatan käyttö funktion kulun tutkimisessa ja ääriarvojen määrittämisessä

·        soveltavia tehtäviä eri aloilta

·        geometrian ja analyyttisen geometrian sovelluksia

·        trigonometriset funktiot ja -yhtälöt

·        vektorit

·        todennäköisyyslaskenta ja tilastot

·        integraalilaskenta

·        lukujonot

 

Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

SOVELTAVAT KURSSIT

 

Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla.

 

15. Talousmatematiikka (MAA15)

 

Kurssi on yhteinen matematiikan lyhyen oppimäärän kanssa MAB7.

 

Numeroarviointi. Arvosana ei vaikuta oppimäärän keskiarvoon.

 

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

·        saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun

·        saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

·        soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

·        taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

 

 

16. Pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi (MAA 16)

 

Kurssilla vahvistetaan pitkän matematiikan keskeisiä sisältöjä ja yhdistetään eri kurssien sisältöjä kokonaisuuksiksi. Opetellaan tehtävien suorittamista ylioppilastutkinnon vaatimusten tasolla. Erityisesti kiinnitetään huomiota suoritustapaan ja pisteytyksiin. Voi olla vähintään 30 h mittainen abikurssi, jossa on harjoiteltu ylioppilaskirjoituksiin.

 

Suoritusmerkintä.

 

 

5.6.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä

 

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia,

käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

 

Opetuksen tavoitteet

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä

·        saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen

·        hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän

     pohjan jatko-opinnoille

·        sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä

·        saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta

·        harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta

·        tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä

·        oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna

 

Numeroarviointi.

 

PAKOLLISET KURSSIT

 

1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

·        ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen

         polynomifunktion käsitteet

·        vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus

·        ongelmien muotoileminen yhtälöiksi

·        yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen

·        ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen

·        toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

 

 2. Geometria (MAB2)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista  ominaisuuksista

·        vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan

·        osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        kuvioiden yhdenmuotoisuus

·        suorakulmaisen kolmion trigonometria

·        Pythagoraan lause

·        kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen

·        geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

 

3. Matemaattisia malleja I (MAB3)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla

·        tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen

·        potenssiyhtälön ratkaiseminen

·        eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

 

4. Matemaattinen analyysi (MAB4)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin

·        ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana

·        osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla

·        oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        polynomifunktion derivaatta

·        polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen

·        polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen

·        graafisia ja numeerisia menetelmiä

 

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja

·        tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä

·        perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen

·        normaalijakauma ja jakauman normittaminen

·        kombinatoriikkaa

·        todennäköisyyden käsite

·        todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

 

6. Matemaattisia malleja II (MAB6)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan

·        osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä

·        ymmärtää lukujonon käsitteen

·        ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        kahden muuttujan lineaariset yhtälöt

·        lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen

·        kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen

·        lineaarinen optimointi

·        lukujono

·        aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

7. Talousmatematiikka (MAB7)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä

·        saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun

·        saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun

·        soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia

·        taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

 

8. Matemaattisia malleja III (MAB8)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta

·        saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla

·        radiaani

·        tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen

·        muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina

·        vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet

·        koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo

·        kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden

         avulla

 

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan numerolla. Arvosana ei vaikuta oppimäärän keskiarvoon.

 

9. Lyhyen matematiikan kertaus(MAB9)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        käyttää yhtälöitä ja funktioita ongelmien ratkaisemisessa

·        ratkaisee geometrisia ongelmia

·        soveltaa lineaarista ja eksponentiaalista mallia

·        ymmärtää derivaatan merkityksen muutosnopeuden mittana ja osaa määrittää polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon

·        ratkaisee lineaarisen optimoinnin tehtäviä

·        muodostaa kokonaiskuvaa matematiikasta ja matematiikan merkityksestä yhteiskunnassa

·        opettelee yhdistämään eri kurssien oppiainesta yo-tehtävien vaatimalla tavalla

·        kiinnittää huomiota tehtävien esitystapaan

·        harjoittelee taulukkokirjan ja laskimen tehokasta käyttöä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        I ja II asteen polynomiyhtälöiden sekä potenssi ja eksponenttiyhtälöiden ratkaiseminen

·        matemaattinen mallintaminen

·        pinta-ala ja tilavuus sovellukset

·        polynomifunktion derivaatta, suurin ja pienin arvo

·        lineaarinen optimointi

·        aritmeettinen ja geometrinen lukujono

·         

10. Polynomifunktiot (MAB10)

 

Pitkän matematiikan kurssi MAA 2

 

11. Analyyttinen geometria (MAB11)

 

Pitkän matematiikan kurssi MAA 4

 

12. Vektorit (MAB12)

 

Pitkän matematiikan kurssi MAA 5

 

13. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAB13)

 

Pitkän matematiikan kurssi MAA 9

 

14. Integraalilaskenta (MAB14)

 

Pitkän matematiikan kurssi MAA10

 

15. Lukuteoria ja logiikka (MAB15)

 

Pitkän matematiikan kurssi MAA11

 

16. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAB16)

 

Pitkän matematiikan kurssi MAA12

 

 

5.7  BIOLOGIA

 

Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja kokeellisuuteen perustuva tiedonhankinta. Biotieteet ovat nopeasti kehittyviä tiedonaloja, joiden sovelluksia hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Biologia tuo esille uutta tietoa elollisen luonnon monimuotoisuudesta ja kestävän kehityksen edistämisestä.

Biologian opetuksen tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää toimivan eliömaailman

rakenteen ja kehityksen, ihmisen osaksi eliömaailmaa sekä ihmisen toiminnan merkityksen

ympäristössä. Lukion biologian tulee myös luoda perusta ymmärtää biotieteiden tarjoamia

mahdollisuuksia edistää ihmiskunnan, muun eliökunnan ja elinympäristöjen hyvinvointia.

Opetus kehittää opiskelijan luonnontieteellistä ajattelua, herättää kiinnostusta biotieteisiin sekä edistää opiskelijan luonnon monimuotoisuutta säilyttävää ja ympäristövastuullista käyttäytymistä.

 

Opetuksen tavoitteet

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

 

·        hallitsee biologian keskeiset käsitteet

·        tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri

         organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin

·        oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin

·        ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä

·        perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida      kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa

·        osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia

·        tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia

·        tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet

·        ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta

·        tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa

     ekosysteemien tulevaisuudesta

 

Arviointi

Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon.

 

PAKOLLISET KURSSIT

 

1. Eliömaailma (BI1)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan

·        ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

·        ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen

·        tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle

·        osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

·        tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Biologia tieteenä

·        elämän ominaisuudet ja perusedellytykset

·        biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät

Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen

·        ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus

·        eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä

·        geneettinen monimuotoisuus

Evoluutio – elämän kehittyminen

·        elämän syntyvaiheet

·        lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat

·        lajien syntyminen ja häviäminen

·        nykyinen eliökunta

Miten luonto toimii?

·        elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus

·        ekosysteemien rakenne ja toiminta

·        populaatioiden ominaisuudet

·        lajien väliset suhteet

·        eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

 

2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita

·        ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden

·        osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan

·        hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen

·        tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja

         sukupolvelta toiselle

·        tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa

·        osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet

·        tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Solu elämän perusyksikkönä

·        miten soluja tutkitaan

·        erilaisia soluja

·        solun rakenne ja toiminta

Solun energiatalous

·        energian sitominen

·        energian vapauttaminen

Solujen toiminnan ohjaaminen

·        DNA:n rakenne ja toiminta

·        proteiinisynteesi

Solujen lisääntyminen

·        mitoosi ja sen merkitys

·        solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

·        geenit ja alleelit

·        sukusolut ja niiden synty meioosissa

·        periytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

3. Ympäristöekologia (BI3)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon

·        ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle

·        hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä

·        tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös

         ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin

·        tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia

·        osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset

·        kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Ekologinen tutkimus

·        ekologisten peruskäsitteiden syventäminen

·        ekologisen tutkimuksen tehtävä

·        ympäristön laadun indikaattorit

·        oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitys

·        biodiversiteetti luonnonvarana

·        eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu

·        biodiversiteetin väheneminen

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

·        aineiden kiertoon liittyvät ongelmat

·        paikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuus

·        pohjoiset metsät

·        suot

·        järvet ja virtavedet

·        Itämeri

Kestävä tulevaisuus

·        ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat

·        rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia

·        ekologisesti kestävä tuotanto

·        ympäristötekniikan mahdollisuudet

 

4. Ihmisen biologia (BI4)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja      toimintaperiaatteet

·        ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin

·        ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön      toimintojen ohjaajana

·        ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta

·        pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia  vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

·        ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen

·        pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

·        solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys

·        solujen vanheneminen ja kuolema

·        syöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

·        ruoansulatus ja ravitsemus

·        hengityselimistö ja hengityksen säätely

·        veri ja verenkierto

·        erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino

·        tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

·        umpirauhaset ja hormonit

·        hermosto ja aistit

·        lämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminen

·        sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus

·        hedelmöitys, raskaus ja synnytys

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys

Perimän merkitys

·        ihmisen evoluutio ja ihminen lajina

·        perinnöllisyys ja terveys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

·        elimistön puolustusjärjestelmät

·        ihminen ja mikrobit

·        myrkylliset aineet ja mutageenit

 

5. Bioteknologia (BI5)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta

·        ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa

·        hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet

·        tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn

·        tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet

·        tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa

·        pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä

Solut proteiinien valmistajina

·        DNA:n, geenien ja genomien rakenne

·        entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenien toiminta

·        geenin toiminta ja sen säätely

·        mutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

·        geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus

·        geenitutkimus lääketieteessä

·        geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä

Mikrobit ja niiden merkitys

·        bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen

·        bakteerien viljely ja käsittely

·        mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Biotekniikka teollisuudessa

Kasvien ja eläinten jalostus

Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

 

 

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

Kurssiarvosanaa ei lasketa oppimäärän keskiarvoon.

 

6. Etologia (BI6)                                            

 

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

 

Kurssilla tutustutaan eläinten käyttäytymiseen eli etologiaan tieteenalana. Etologian piiriin kuuluvia kurssilla opiskeltavia aiheita ovat mm. eläinten vaisto- ja viettitoiminta, reviirikäyttäytyminen, viestintä ja oppiminen. Kurssilla tehdään pienimuotoinen etologinen tutkimus, joka perustuu havainnointiin (esim. oma lemmikki) tai kirjallisuuteen.

 

Numeroarviointi.

 

5.8  MAANTIEDE

 

Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutussuhteita sekä tarkastelemaan maailmaa muuttuvana ja kulttuurisesti monimuotoisena elinympäristönä. Maantieteen opetuksessa integroituvat luonnontieteelliset ja yhteiskuntatieteelliset aiheet. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa valmiuksia ympäristökysymysten alueelliseen jäsentämiseen ja kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen etsimiseen.

Lukion maantieteen opetuksen tulee auttaa opiskelijaa ymmärtämään maailmanlaajuisia,

alueellisia ja paikallisia ilmiöitä ja ongelmia sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii maantieteellisen tiedon avulla havaitsemaan muuttuvaan maailmaan vaikuttavia tekijöitä, muodostamaan perusteltuja mielipiteitä, ottamaan kantaa lähialueilla ja koko maailmassa tapahtuviin muutoksiin sekä toimimaan aktiivisesti luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

 

Opetuksen tavoitteet

 

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä

·        ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa

·        osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia

·        osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti

·        ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia

·        tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta

·        tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman      ympäristönsä kehitykseen

·        osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena

 

Arviointi

 

Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen.

Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.

 

PAKOLLISET KURSSIT

 

1. Sininen planeetta (GE1)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

 

·        osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä

·        ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt

·        osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

·        ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä

·        ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla

·        osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Maantieteellinen ajattelu

·        Mitä on maantiede?

·        maantiede luonnontieteenä

·        maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku

·        maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne

·        aurinkokunnan synty ja perusrakenne

·        Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla

·        Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä

·        ilmakehän rakenne ja merkitys

·        tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä

·        veden kiertokulku luonnossa

·        sateiden synty ja jakautuminen

·        meriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmasto

·        sää ja sen ennustaminen

·        lämpö- ja ilmastovyöhykkeet

·        ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

·        Maan rakenne

·        endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

·        kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus

·        ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä

Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

 

2. Yhteinen maailma (GE2)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen

·        tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä

·        osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä      kaupungistumisen syitä ja seurauksia

·        osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta      ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen

·        tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja

·        tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot

·        osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

·        lähestymistavat ja näkökulmat

·        maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat

·        paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

·        väestönkehitys ja väestönkasvu

·        asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen

·        kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvarat

·        luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö

·        ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous

·        maatalouden muodot

·        metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia

·        raaka-aineet ja energialähteet

·        teollisuuden sijainti

·        kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus

·        liikennejärjestelmät

·        matkailu ja sen merkitys eri alueilla

·        maailmankauppa

·        alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

·        ytimet ja periferiat

·        maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa

·        keskukset ja vaikutusalueet

·        kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

·        aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet

·        kehittyneisyyserot eri aluetasoilla

·        kansainvälinen yhteistyö

·        globalisaatio

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

3. Riskien maailma (GE3)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta

·        tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti

·        osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta

·        osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin

·        tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää

·        ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen

·        tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia

·        kestävän kehityksen mukaisesti

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

·        avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit

·        luonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

·        luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen

·        mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

·        väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteis-

kunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen

·        ristiriitojen säätelymahdollisuudet

Tekniset riskit

 

4. Aluetutkimus (GE4)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa kartografian perusteet

·        tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia

·        osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä

·        osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa

·        osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina

·        osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta

·        osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

·        kenttähavainnot, kysely ja haastattelu

·        kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat

·        numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina

·        painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja

CD-ROM-tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmät

·        paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet

·        esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista

      eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimus

·        tutkimusalueen valinta

·        aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi

·        aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

 

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

Arvosanoja ei lasketa oppimäärän keskiarvoon.

 

5. Karttamaantieto (GE5)                            

 

 

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Maapallon eri alueiden ja paikkojen nimeäminen ja sijainnin määrittäminen ovat maantieteen opiskelun perustana. Kartan tunteminen on myös osa hyvää yleistietoa, jota tarvitaan niin muissa oppiaineissa kuin elämässä yleensäkin. Kurssin suorittaminen on suositeltavaa ennen muita maantieteen kursseja. Opiskeltavia asioita ovat mm. mantereet, maanosat, valtiot, kaupungit, niemimaat, merialueet, järvet, joet, syvängöt, aavikot, vuoristot, ylängöt ja vuoret. Kurssilla kerrataan myös maantieteellisten koordinaattien käyttö paikanmäärityksessä ja muita peruskoulussa opittuja kartan lukemiseen ja tulkitsemiseen liittyviä asioita.

 

Numeroarviointi.

 

 

5.9    FYSIIKKA

 

Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään

ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa.

Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina

malleina.

 

Fysiikan opiskelulle luonteenomainen kokeellisuus voi olla aihepiirin, opetuksen vaiheen

ja välineiden mukaan opiskelijoiden omakohtaista työskentelyä, opettajan esittämiä demonstraatioita, vierailujen, videoiden tai vain kerronnan kautta tapahtuvaa toimintaa. Kokeellisuudella tuetaan opiskelijaa omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Fysiikan opiskelu kehittää opiskelijan kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja.

Kokeellisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä.

 

Opiskelija oppii tarkastelemaan luonnon rakenteita ja ilmiöitä omien aikaisempien tietojensa ja käsitystensä valossa. Hän oppii tiedostamaan ja kyseenalaistamaan ennakkokäsityksiään ja tarkentamaan maailmankuvaansa hankkimansa uuden tiedon perustella. Opiskelija oppii suunnittelemaan kokeita yhdessä ja keskustelemaan kokeellisesti hankitusta tiedosta tai aineistosta, sen käsittelystä ja mallintamisesta sekä sen luotettavuuden arvioimisesta. Opiskelijayhteisö oppii jakamaan uuden tiedon keskenään.

 

Luonnontieteiden opiskelussa tiedon hankkimiseen käytetään kokeellisia menetelmiä,

erilaisia tiedon lähteitä sekä tapoja käsitellä tietoa. Fysikaalisen tiedon lähteenä on ensisijaisesti luonto. Koulussa luonnontieteellisen tiedon lähteinä ovat lisäksi oppi- ja tietokirjat, digitaaliset tietovarannot ja alan asiantuntijat.

 

Opetuksen tavoitteet

Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa

·        ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnon       tieteellisen tiedon muodostumisessa

·        hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä

·        vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi

·        jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

·        pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen

·        hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan

·        suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä

·        hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen

·        tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia

 

Arviointi

Fysiikassa arvioidaan kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen.

Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

 

PAKOLLINEN KURSSI

 

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan

·        tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

·        ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen
kytkeytyvän mallintamisen kautta

·        suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille

·        tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti

·        käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana

·        aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset

·        energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen
aikaansaamissa prosesseissa

·        kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi

·        voima liikkeen muutoksen aiheuttajana

·        liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija

·        saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla

·        tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten
menetelmien avulla

·        rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen

·        tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla

·        tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin

·        tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan

·        tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla

·        tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin

 

2. Lämpö (FY2)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt

·        tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä

·        saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen

·        paine, hydrostaattinen paine

·        kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia

·        mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde

·        lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia

·        energiavarat

 

3. Aallot (FY3)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin
periaatteisiin

·        perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        harmoninen voima ja värähdysliike

·        aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

·        aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen

·        heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen

·        valo, peilit ja linssit

·        ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

 

4. Liikkeen lait (FY4)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja

·        tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla
Newtonin lakeihin

·        ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        liikkeen mallit ja Newtonin lait

·        etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste

·        liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate

·        liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate

·        värähdysliikkeen energia

 

5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden
laskennallista hallintaa

·        syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen

·        pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike

·        pyörimisen liikeyhtälö

·        pyörimismäärän säilyminen

·        pyörimisliikkeen energia

·        ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys

·        gravitaatio ja gravitaation alainen liike

·        heittoliike ja planeettojen liike

·        satelliitit ja niiden käyttö

 

6. Sähkö (FY6)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan

·        osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä

 

 KESKEISET SISÄLLÖT

·        sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa

·        jännitteen ja sähkövirran mittaaminen

·        Ohmin laki

·        Joulen laki

·        vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait

·        Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä

·        kondensaattori, kytkennät ja energia

·        sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

 

7. Sähkömagnetismi (FY7)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä

·        perehtyy sähköturvallisuuteen

·        syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä

·        varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä

·        induktiolaki ja Lenzin laki

·        induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio

·        energian siirto sähkövirran avulla

·        tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden
määrittäminen

·        värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä

·        sähköturvallisuus

·        energiateollisuus

 

8. Aine ja säteily (FY8)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen
rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina

·        syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        sähkömagneettinen säteily

·        röntgensäteily

·        mustan kappaleen säteily

·        valosähköilmiö

·        säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne

·        atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli

·        kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio

·        atomiytimen rakenne

·        radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus

·        massan ja energian ekvivalenssi

·        ydinreaktiot ja ydinenergia

·        aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

 

SOVELTAVAT KURSSIT

 

Soveltava kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä tai numerolla. Arvosana ei vaikuta oppimäärän keskiarvoon.

 

9. Tähtitiede (FY9)

 

Kurssin työskentely painottuu havaintojen tekemiseen ja tulkitsemiseen ja tästä syystä kurssi sijoittuu pimeimpään vuodenaikaan (toiseen ja kolmanteen jaksoon). 

Kurssin aikana opitaan löytämään taivaalta mm. planeettoja, tähtijärjestelmiä ja tähtiä.

Havaintoja tehdään paljain silmin, kiikarilla ja kaukoputkella.  Kurssilla käytetään paljon internetistä saatavaa aineistoa.

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutustuu tähtitieteen perusteisiin

·        harjaantuu tarkkailemaan tähtitaivasta, tekemään havaintoja ja tulkitsemaan niitä

·        tunnistaa tähtikuvioita ja planeettoja

·        saa käsityksen maailmankaikkeuden rakenteesta ja sen tutkimisesta

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        Aurinkokunnan rakenne

·        Maan planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt

·        tähtien elinkaari

·        galaksit ja galaksijärjestelmät

·        universumin rakenne

·        avaruustutkimus

·        ajankohtaiset ilmiöt

·        tähtikuviot ja planeettojen näkyminen

 

Suoritusmerkintä.

 

10. Tutkielma, projekti tai leirikoulu  (FY10)

 

Kurssi koostuu ohjatusta tutkielmasta, leirikoulusta tai projektista. Tehtävät eivät voi sisältyä muihin fysiikan kursseihin.

Suoritusmerkintä.

 

11. Fysiikan laboratoriotyöt (FY11)  ½ kurssia

 

Soveltava puolikurssi. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Kurssilla tutustutaan fysiikan laborointiin, työvälineisiin ja työselostuksen laatimiseen.

Laborointikurssilla opiskelija tekee mittausjärjestelyt ja mittaukset työohjeen mukaan opettajan valvonnassa. Verrattuna opettajan tekemiin demonstraatioihin oppiminen on omakohtaisempaa. Fysiikan ylioppilaskokeessa on ns. kokeellisia kysymyksiä mittauksista ja mittausjärjestelyistä.

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutustuu fysiikan laboratoriotöiden työmenetelmiin, työturvallisuuteen ja työselostuksen laatimiseen

·        tekee yksinkertaisia laborointeja työohjeen mukaan

·        pitää laborointipäiväkirjaa, havainnoi ja tulkitsee tutkittavaa ilmiötä

·        osaa suunnitella yksinkertaisia koejärjestelyjä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

 

·        työvälineet ja työturvallisuus

·        mekaniikkaan sekä lämpö-, valo-, ääni- ja sähköoppiin perustuvia mittauksia

·        tietokonepohjaisia mittauksia

 

12. Fysiikan kertauskurssi (FY12)

 

Ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi. Suoritusmerkintä.

 

Kurssilla kerrataan fysiikan keskeisiä aiheita ja ratkaistaan aikaisempien vuosien ylioppilaskoetehtäviä.

 

5.10  KEMIA

 

Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Opetus auttaa ymmärtämään jokapäiväistä elämää, luontoa ja teknologiaa sekä kemian merkitystä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille tutkimalla aineita, niiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä aineiden välisiä reaktioita.

Kemian opetukselle on luonteenomaista kemiallisten ilmiöiden ja aineiden ominaisuuksien

havaitseminen ja tutkiminen kokeellisesti, ilmiöiden tulkitseminen ja selittäminen mallien ja

rakenteiden avulla, ilmiöiden kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä ilmiöiden mallintaminen ja matemaattinen käsittely.

 

Monipuolisin työtavoin ja arviointimenetelmin opiskelijoita ohjataan kemian tietojen ja taitojen sekä persoonallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämiseen.

Kemian opetuksen toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden opiskeluvalmiudet ja

luodaan myönteinen kuva kemiaa sekä sen opiskelua kohtaan.

 

Opetuksen tavoitteet

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

·        osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin

·        osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä
tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden
ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä

·        osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa
huomioon työturvallisuusnäkökohdat

·        osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille

·        tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen
välineinä

·        perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa

·        osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon

·        saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan

·         

Arviointi

Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito.

Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen

kehittyminen, johon kuuluvat

·        havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus

·        työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö

·        tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti

·        tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi

·        johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen

 

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.

 

PAKOLLINEN KURSSI

 

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä

·        syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä

·        osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle

·        tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä

·        kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia

·        oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja

·        osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

·        orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus

·        erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus

·        orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

2. Kemian mikromaailma (KE2)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä

·        osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita
ja järjestelmiä

·        ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä
käytettäviä menetelmiä

·        osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä

 

 KESKEISET SISÄLLÖT

·        alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä

·        elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit

·        hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava

·        kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet

·        atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne

·        isomeria

 

3. Reaktiot ja energia (KE3)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)

·        ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa

·        osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti

·        osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja
-mekanismeihin liittyviä ilmiöitä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu

·        epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia

·        stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö

·        energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa

·        reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

 

4. Metallit ja materiaalit (KE4)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja

·        tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita

·        osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia

·        tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä

·        osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi

·        hapettumis-pelkistymisreaktiot

·        metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet

·        bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

 

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia
tasapainosovelluksia

·        ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä

·        osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        reaktiotasapaino

·        happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys

·        liukoisuus ja liukoisuustasapaino

·        tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

 

 

SOVELTAVAT KURSSIT

 

Soveltava kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

6. Kemian laboratoriotyöt (KE6) ½ kurssia

 

Soveltava puolikurssi. Arvioidaan suoritusmerkinnällä.

 

Kurssilla tutustutaan kemian laborointiin, työvälineisiin ja työselostuksen laatimiseen. Kemian kokeellisen luonteen mukaisesti harjoitellaan myös yksinkertaisten mittausjärjestelyjen suunnittelua.

 

Laborointikurssilla opiskelija tekee mittausjärjestelyt ja mittaukset työohjeen mukaan opettajan valvonnassa. Verrattuna opettajan tekemiin demonstraatioihin oppiminen on omakohtaisempaa. Kemian ylioppilaskokeessa on kysymyksiä kemian perustöistä mm. liuosten valmistamisesta, erotusmenetelmistä, osoittamisreaktioista,  massan ja pitoisuuden määrittämisestä ja synteeseistä.

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        tutustuu kemian laboratoriotöiden työmenetelmiin, työturvallisuuteen ja työselostuksen laatimiseen

·        tekee yksinkertaisia laborointeja työohjeen mukaan

·        pitää laborointipäiväkirjaa, havainnoi ja tulkitsee tutkittavaa ilmiötä

·        osaa suunnitella yksinkertaisia koejärjestelyjä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        työvälineet, kemikaalien käsittely ja työturvallisuus

·        liuosten valmistaminen, pH:n ja konsentraation määrittäminen

·        kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi

·        synteesi ja puhdistusmenetelmiä

·        tietokonepohjaisia mittauksia

 

KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KURSSIT

 

7. Orgaaninen kemia (KE7)

 

Orgaanisen kemian kertauskurssi.  Suoritusmerkintä

Orgaaninen kemia on ripoteltu kemian kursseihin, jolloin kokonaiskuvan hahmottuminen on hankalaa. Kurssilla kerrataan orgaanisen kemian erityispiirteitä ja kootaan ne mielekkääksi kokonaisuudeksi.

 

8. Kemian kertauskurssi (KE8)

Ylioppilaskokeeseen valmisteleva kurssi.  Suoritusmerkintä.

 Kurssilla kerrataan keskeisimpiä kemian aiheita ,  syvennetään tietämystä  sekä ratkaistaan aikaisempien vuosien ylioppilaskoetehtäviä.