Pellon lukion opetussuunnitelma

5.11 USKONTO

Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun.

Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa

uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön

elämää.

Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta

kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin.

Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa

oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.

Opetuksen tavoitteet

Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin

· hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä

· kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä

· kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa

· ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen

· hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia

Arviointi

Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan,

joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä

uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan

asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan

työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

5.14.1 Evankelis-luterilainen uskonto

PAKOLLISET KURSSIT

1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana

· ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

· saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen

· tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta

· oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus

KESKEISET SISÄLLÖT

· uskonnon määrittely ja tutkiminen

· uskonnon ydinkysymykset

· uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa

· Raamattu pyhänä kirjallisuutena

· yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä

· Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat

· Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

·

2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa

· tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa

· ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa

· osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan

KESKEISET SISÄLLÖT

· kristillisen kirkon synty

· alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

· lännen kirkko keskiajalla

· idän kirkon kehitys

· reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla

· nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa

· kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

·

3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen

· saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun

· ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan

· saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin

· ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan

· ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita

KESKEISET SISÄLLÖT

· ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema

· kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta

· hyvän ja pahan käsitteet

· kristillinen etiikka ja etiikan teoriat

· yksilöeettisiä kysymyksiä

· yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

SYVENTÄVÄT KURSSIT

4. Uskontojen maailmat (UE4)

Vastaa kurssia Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet

· ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan

· ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä

KESKEISET SISÄLLÖT

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

· uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät

· uskontojen pyhät kirjat ja oppi

· uskontojen eettiset ohjeet

· uskontojen kultit ja rituaalit

· uskontojen suuntaukset

· uskonnot ja yhteiskunta

5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen

· ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä

· osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta

KESKEISET SISÄLLÖT

· muinaissuomalainen uskonto

· Suomen kirkkohistorian yleislinjat

· luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa

· ei-kristilliset yhteisöt Suomessa

SOVELTAVA KURSSI

6. Uskonnon teemakurssi (UE6)

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutustuu syvemmin joihinkin aikaisemmin opiskeltujen kurssien aihepiireihin:

esimerkiksi:

o lähetystyöhön

o kansainväliseen diakoniaan

o Raamattuun ja sen syntyyn,

o joihinkin Raamatun kirjoihin

o Raamatun vaikutukseen kulttuuriin

o naisen asemaan eri uskonnoissa

Suoritusmerkintä

5.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle, joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti.

Opetuksen tavoitteet

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

· rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

· laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

· kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään

· sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista. Jokaisen kurssin tarkemmat arvosteluperusteet ilmoitetaan kurssin alussa.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Hyvä elämä (ET1)

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti

· kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

· kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

· oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

· kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä
näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti

KESKEISET SISÄLLÖT

· peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti

· hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja

· ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi

· elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys

· identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri
elämänvaiheissa

· yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa

· hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin

2. Maailmankuva (ET2)

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä

· oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja

· kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä

· jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle

KESKEISET SISÄLLÖT

· maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde

· maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

· maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti

· koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina

· länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat

· kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus

· maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille

· oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä

· oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä

· oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen

· ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta

KESKEISET SISÄLLÖT

· ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen

· vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot

· teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta

· hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena

· ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ja niiden historia, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti

· poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot

· oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä

SYVENTÄVÄT KURSSIT

4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana

· tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin

· kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä

· oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan

· perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin

· ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina

KESKEISET SISÄLLÖT

· kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt

· identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö

· saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys

· kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus

· etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa

· elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa

· etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

·

5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)

Vastaa kurssia Uskontojen maailmat (UE4)

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä

· oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä

· tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa

· ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä

· oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä

KESKEISET SISÄLLÖT

· maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt

· uskonnon ja uskonnollisuuden olemus

· uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen

· ateismi ja agnostismi

· sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia

· humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

5.13 FILOSOFIA

Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.

Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.

Opetuksen tavoitteet

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja

· osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja

· ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi

· hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin

Arviointi

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Jokaisen kurssin tarkemmat arvosteluperusteet ilmoitetaan kurssin alussa.

PAKOLLINEN KURSSI

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja

· tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta

· hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta

KESKEISET SISÄLLÖT

· mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

· todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys

· tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa

· yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet

· hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

SYVENTÄVÄT KURSSIT

2. Filosofinen etiikka (FI2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin

· osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein

· kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein

· oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan

KESKEISET SISÄLLÖT

· moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka

· moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

· moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

· klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

· filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä

· osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa

· oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä

· oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta

KESKEISET SISÄLLÖT

· metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa

· totuuden luonne ja totuusteoriat

· tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen

· tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä

· tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä

· argumentoinnin ja päättelyn perusteita

4. Yhteiskuntafilosofia (FI4)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin

· oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa

· osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta

· osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa

KESKEISET SISÄLLÖT

· yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia

· yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus

· yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja niiden toteutuminen kuten holokausti

· poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

· nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

5.14 HISTORIA

Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta,

luova oppiaine.

Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten.

Opetuksen tavoitteet

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

· näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan

· osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

· osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

· ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta

· saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin tarkemmat arvosteluperusteet ilmoitetaan kurssin alussa.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä

· ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen

· tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan

· tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät

KESKEISET SISÄLLÖT

Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

· ihmisen kehitysvaiheet

· keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

· työnjako ja kulttuurin synty

· suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana

· Kreikan talouselämä

· Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi

· orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

· feodaaliyhteiskunta

· keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket

· löytöretkien edellytykset ja seuraukset

· maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma

· tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet

· muutokset sukupuolten työnjaossa

· yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset

· muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta

· raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen

· massatuotanto ja kulutusyhteiskunta

· sosialistinen suunnitelmatalous

· kolmannen maailman muotoutuminen

· kasvun rajat ja uudet haasteet

2. Eurooppalainen ihminen (HI2)

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen

kulttuuriperintöön

· ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana

· osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä

· tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia

· tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa

KESKEISET SISÄLLÖT

Antiikin aika

· demokratian synty

· antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri

· keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri

· uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros

· renessanssi ja tiedon vallankumous

· uskonpuhdistus

· barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä

· luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi

· valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen

· Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata

· keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset

· tiede uskonnon haastajana

· porvariston vuosisata

Nykyaika

· kulttuurin pirstoutuminen

· populaarikulttuuri massaviihteeksi

3. Kansainväliset suhteet (HI3)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa

· ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita

· ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa

KESKEISET SISÄLLÖT

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

· kansainvälisen politiikan peruskäsitteet

· imperialismin teoria ja käytännöt

· ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

· eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi

· ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot

· toinen maailmansota seurausilmiöineen

· YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeussopimukset

Kylmä sota

· kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina

· kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat

· kylmän sodan kriisien luonne

· Saksa kylmän sodan näyttämönä

· Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika

· Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen

· kansainväliset rauhanpyrkimykset

· kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa

· Lähi-idän ongelmakenttä

· Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa

· uudet kansainväliset rakenteet

4. Suomen historian käännekohtia (HI4)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset

· osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan

· ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden

KESKEISET SISÄLLÖT

Ruotsin ajan perintö

Vallanvaihdos

· Suomen liittäminen Venäjään

· autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

· aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

· elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen

· sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty

· sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi

· Suomen itsenäistyminen

· sisällissota

· hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen

· oikeistoradikalismin nousu

· elintason nousu

· kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

o sodat ja jälleenrakentaminen

o ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen

· rakennemuutos

· 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema

· kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti

· suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

SYVENTÄVÄT KURSSIT

5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen

· tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen

· ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin

· oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä

· oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta

KESKEISET SISÄLLÖT

Esihistoria

· esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä

· asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen
länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla

· Suomi idän ja lännen välimaastossa

· sääty-yhteiskunnan synty

· asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet

· uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi

· suurvaltakauden vaikutukset Suomessa

· talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika

· kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys

· kustavilaiset uudistukset

· kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

· ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden

· tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa

· oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

· osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa

KESKEISET SISÄLLÖT

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

· Afrikka

· arktiset kulttuurit

· Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit

· Intia

· islamin maailma

· Japani

· Kiina

· Korea

· Latinalainen Amerikka

· Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

HI7/ YH5 Eväitä ainereaaliin (0,5+0,5 kurssia)

Historian ja yhteiskuntaopin yhteinen kertaava, ainereaalikokeeseen valmistava vuorovaikutteinen kurssi, jonka kuluessa käydään lävitse molempien aineiden keskeistä sisältöä sekä tutustutaan yo-kokeen vastaamisohjeisiin ja erityyppisiin tehtäviin. Lisäksi pyritään aloittamaan valmistautuminen varsinaisiin yo-kirjoituksiin. Kurssin tunnit on jaettu kahtia historian ja yhteiskuntaopin osuuksiin. Opiskelija voi valita joko kummatkin osat, jolloin tulee suorittaneeksi yhden kokonaisen kurssin tai vain toisen aineen osuuden, jolloin suorittaa puoli kurssia. Kurssi päättyy täysin ainereaalikoetta kysymysten sekä arvostelun osalta vastaavaan historian tai yhteiskuntaopin preliminäärikokeeseen. Suoritusmerkintä.

5.15 YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan.

Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja

tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen.

Opetuksen tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena

· tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

· hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön

· on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä

· pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota

· kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä

· saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja

keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Jokaisen kurssin tarkemmat arvosteluperusteet ilmoitetaan kurssin alussa.

PAKOLLISET KURSSIT

1. Yhteiskuntatieto (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet

· tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet

· omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan

· tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

KESKEISET SISÄLLÖT

Suomalaisen yhteiskunnan kehitys

· Suomen väestörakenne

· hyvinvointivaltion rakentuminen

· hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta

· valta käsitteenä ja vallankäytön muodot

· poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen

· demokratia ja kansalaisyhteiskunta

· globaali vaikuttaminen

· vaikuttamisen haasteet

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät

· perusoikeudet

· tuomio- ja järjestysvalta

· turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka

· tarkoitus, tehtävä ja muodot

2. Taloustieto (YH2)

Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin

· tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin

· saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta

· tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle

Suomalaisten elinkeinot

· alkutuotanto

· teknologia ja teollistuminen

· palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset

· talouden peruskäsitteet

· kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina

· kilpailu ja sen muodot

· yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt

· taloudellinen kasvu

· keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

· markkinoiden vapautuminen

· rahoitusmarkkinoiden rakenne

· rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka

· verotus ja finanssipolitiikka

· politiikka ja markkinavoimat

· tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa

· kansainvälistyvä talous ja Suomi

· globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

· uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

SYVENTÄVÄT KURSSIT

3. Kansalaisen lakitieto (YH3)

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista

· saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista

· oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat

· tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana

· kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä

· haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti

KESKEISET SISÄLLÖT

Lakitiedon perusteet

· Suomen oikeushistoria

· oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä

· peruskäsitteet

· oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

· perheoikeus

· työoikeus

· kuluttajansuoja

· velka, takaus ja maksukyvyttömyys

· asuminen

· muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus

· oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot

· rangaistukset

· kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta

· oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena

· tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia

· osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa

· ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta

KESKEISET SISÄLLÖT

Eurooppalainen identiteetti

· yhteiset eurooppalaiset arvot

· Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa

· Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä

· suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä

· erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

· nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa

· alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet

· EU:n laajeneminen

· yhteinen turvallisuuspolitiikka

· EU ja globaalit järjestelmät

5.16 PSYKOLOGIA

Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida

ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.

Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen

soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin,

kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta.

Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.

Opetuksen tavoitteet

Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

· hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen

· hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen

· tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia

· ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen

· osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta

· kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen

Arviointi

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa.

PAKOLLINEN KURSSI

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla

· ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa

· tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla

· ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan

· osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä

KESKEISET SISÄLLÖT

· psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen

· psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä

· oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia

· sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit

SYVENTÄVÄT KURSSIT

2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta

· tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä

· ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan

· ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa

· ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan

KESKEISET SISÄLLÖT

· yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa

· psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa

· psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen

· sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä

· psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen

· psyykkisen kehityksen tutkiminen

3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita

· ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta

· ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin

· tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan

KESKEISET SISÄLLÖT

· kognitiiviset perusprosessit

· vireystilan säätely, nukkuminen ja uni

· hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin

· kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus

· kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista

· tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota Ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta

· ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden

· ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin

KESKEISET SISÄLLÖT

· eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen

· tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys

· motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus

· motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa

· motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla

· motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta

· korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt

· ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen

· ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen

· tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja

· tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja

KESKEISET SISÄLLÖT

· persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti

· persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista

· persoonallisuuden tutkiminen

· mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt

· psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa

· psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

SOVELTAVA KURSSI

6. Sosiaalipsykologian ja nuorten ihmissuhdekurssi ( PS6)

TAVOITTEET

Kurssi tavoitteena on, että opiskelija

· ymmärtää sosiaalipsykologian lainalaisuuksia

· ymmärtää ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita

· ymmärtää ryhmien toimintaan vaikuttavia lainalaisuuksia

· oppii tiedostamaan itseään

· oppii kunnioittamaan ja arvostamaan toisia

· oppii vuorovaikutuksen ja ongelmanratkaisun perustaitoja

· pohtii, mitä on hyvä elämä

· oppii näkemään valintojensa seuraukset

· oppii havaitsemaan, että hän itse voi ottaa vastuuta elämästään

TOTEUTUS:

Kurssi sisältää teorian ohella erilaisia aktivoivia harjoituksia, roolileikkejä ja tehtäviä. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle nuorten omista kokemuksista ja esimerkeistä.

Suoritusmerkintä