Pellon lukion opetussuunnitelma

 

 

5        OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

 

5.1    KIELIOHJELMA

 

Pellon lukiossa tarjotaan kielten opetusta seuraavasti:

 

A-kielet

Englanti

Ruotsi  (alkaa lukiossa viim. kerran syksyllä 2007)

 

B1-kieli

 

Ruotsi

 

B2-kielet

 

Saksa
Ranska

 

B3-kielet

 

Saksa                       Italia

Ranska                    Venäjä

 

A-kieli on peruskoulun 3. luokalla alkava vieras kieli (A1) tai peruskoulun 5. luokalla alkava toinen kotimainen kieli (A2).

B1-kieli on peruskoulun 7. luokalla alkava toinen kotimainen kieli.

B2-kieli on peruskoulun 8. luokalla alkava vieras kieli.

B3-kieli on lukiossa alkava vieras kieli.

 

 

5.2    AIHEKOKONAISUUDET

 

Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.

 

Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa

  • havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä
  • esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta
  • arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.

 

Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat

  • aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
  • hyvinvointi ja turvallisuus
  • kestävä kehitys
  • kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
  • teknologia ja yhteiskunta
  • viestintä- ja mediaosaaminen.

 

Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa.

 

 

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys

 

Tämän aihekokonaisuuden sisältö on hyväksytty Pellon yrittäjät ry:n hallituksen kokouksessa.

 

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali.

 

Tavoitteet

Opiskelija

  • syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien
  • tuntemustaan
  • osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä
  • tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja
  • haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
  • omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen
  • tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita
  • ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle
  • tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

 

Toteutus

 

  • osallistutaan nuorisovaaleihin
  • tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, mm. yritysvierailuja
  • oppilaskuntatoiminta
  • teemapäivät
  • julkiseen keskusteluun osallistuminen mielipidetekstein
  • säännöllisen työn tekemisen korostaminen opiskelussa
  • kasvatetaan sisäiseen yrittäjyyteen.

 

Hyvinvointi ja turvallisuus

 

Lukioyhteisössä luodaan edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä.

Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.

 

Tavoitteet:

Opiskelija

  • osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa
  • kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja  
      konflikteja väkivallattomasti
  • rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea
  • osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa
  • toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen
  • tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
  • osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.

 

Toteutus:

 

  • Noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja toimintaperiaatteita.
  • Kiinnitetään huomiota oppilaiden ongelmiin välittömästi ja kutsutaan   opiskelijahuoltoryhmä koolle tarvittaessa.
  • Tehdään turvallisuussuunnitelma oppilaille tutuksi palo- ja pelastusharjoituksilla.
  • Sisällytetään turvallisuus- ja liikennekasvatusta eri oppiaineisiin.
  • Annetaan tupakka- ja päihdevalistusta.
  • Harjoitetaan kodin ja koulun välistä yhteistyötä.
  • Korostetaan kouluruokailun merkitystä.
  • Puututaan väkivaltaan heti.
  • Vaikutetaan oppilaitten sosiaaliseen kehittymiseen monipuolisilla työtapavalinnoilla.
  • Edistetään koulun henkeä noudattamalla hyviä tapoja ja kohtelemalla kunnioittavasti kaikkia kouluyhteisön jäseniä.

 

Kestävä kehitys

 

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukio kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.

 

Tavoitteet:

Opiskelija

  • tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän
  • osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia
  • pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri
  • osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena,
  • kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
  • osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

 

Toteutus:

  • Huomioidaan opetuksessa ympäristönäkökulma.
  • Tutustutaan paikalliseen luontoon ja kulttuuriin.
  • Pyritään lisäämään ympäristötietoisuutta käytännössä tempauksilla ja teemapäivillä.
  • Ylläpidetään siisteyttä koulurakennuksessa ja pihapiirissä.
  • Pohditaan omaa elämäntapaa kestävän kehityksen kannalta ja pyritään toteuttamaan sen mukaisia periaatteita.

 

Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus

 

Lukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään

äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukio tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.

 

Lukio vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien

tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.

 

Tavoitteet:

Opiskelija

 

  • tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä
  • tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä
  • on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina
  • arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja
  • osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa
  • pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

 

Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

 

Toteutus:

·        Toteutetaan koulun ja paikkakunnan omia perinteitä: juhlat, teemapäivät, päivänavaukset, oppilaskuntatoiminta

·        Tehdään yhteistyötä Tornionjoelta maailmalle: retket, vierailut ja vierailijat, yhteistyökoulut, projektit, taksvärkki

·        Pidetään esillä hyviä tapoja: sääntöjen noudattaminen, kannustava yhteisö, positiivinen palaute, toisten huomioonottaminen, itsensä ja muiden hyväksyminen, erilaisuuden hyväksyminen, omien oikeuksien ja velvollisuuksien tiedostaminen

·        Tutustutaan muihin kulttuureihin ja kulttuurien välisiin eroihin: yhteistyö eri maihin, vierailut

 

Teknologia ja yhteiskunta

 

Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.

 

Tavoitteet:

Opiskelija

  • osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia
  • ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida
  • teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
  • osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
  • ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
  • oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

 

 

Toteutus:

  • TVT-laitteiden monipuolinen käyttö eri aineiden opetuksessa
  • kaikilla oppilailla perusvalmiudet ja –taidot tietokoneen käytössä
  • TVT-kursseja kurssitarjottimeen
  • koulun TVT-strategian päivittäminen (liite 4)
  • luonnontieteiden demonstraatiovälineiden uusiminen
  • tietokonepohjaisten opetusohjelmien hankkiminen ja käyttö
  • kannustetaan oppilaita osallistumaan valtakunnallisiin kilpailuihin sekä erilaisiin kampanjoihin, esim.  Viksu, fysiikan ja kemian kilpailut, datatähtikilpailu
  • opettajien koulutus
  • yritysvierailuja
  • TVT-laitteiden välityksellä tapahtuva yhteistyö eri tahojen kanssa
  • opetusmenetelmien monipuolinen käyttö

 

Viestintä- ja mediaosaaminen

 

Lukion opetus tarjoaa opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän

syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme.

Lukio vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen ja alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.

 

Tavoitteet:

Opiskelija

  • oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja
  • osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään
  • kehittää vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaitojaan
  • pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä
  • tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä 
    tiedonhankinnassa ja -välittämisessä
  • tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
  • saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

 

Toteutus

  • Käytetään mediaa sekä opiskelun kohteena että välineenä.
  • Opetetaan kriittiseen tiedonhakuun ja käyttöön.
  • Otetaan huomioon tekijänoikeuslainsäädäntö ja eettiset näkökohdat.
  • Hyödynnetään tvt:n mahdollisuuksia yhteistyössä ja opetuksen integroinnissa.
  • Tehdään mediaa tutuksi koulun arkipäivässä: sanomalehtiviikko, aikakausilehtiviikko, lehtitalossa vierailu, lehtiin kirjoittaminen, radio, tv, internet, opetusohjelmat.
  • Kehitetään oppilaan viestintätaitoja ja –asenteita monipuolisilla työtapavalinnoilla.
  • Tuotetaan sisältöjä koulun kotisivuille.
  • Hyödynnetään median mahdollisuuksia suullisten esitysten ja projektien monipuolistamisessa ja visualisoinnissa, esim. powerpoint, demonstraatiovälineet.

 

 

5.3    ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ

 

Opetuksen tavoitteet

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

 

  • syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin

liittyviä käsitteitä

  • syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
  • oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
  • oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
  • syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
  • oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota,

          sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen

  • syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa
  • hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
  • osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa
  • nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

 

Arviointi

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri

alueisiin. Arviointi liittyy kurssin tavoitteisiin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Oppilasta ohjataan myös itsearviointiin, jonka avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

 

PAKOLLISET KURSSIT

 

1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

 

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

  • syventää tekstikäsitystään
  • oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista
  • ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta
  • oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin
  • tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
  • syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.

 

KESKEISET SISÄLLÖT

  • tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
  • viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
  • tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit,
  • sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
  • erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,
  • havainnollisuus ja eheys
  • tekstien referointi ja kommentointi
  • omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
  • vuorovaikutustaidot ryhmässä

 

2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

 

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

  • osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena,
  • oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
  • tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
  • oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä
  • kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti
  • oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

 

KESKEISET SISÄLLÖT

  • tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
  • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
  • kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

 

 

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

 

Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

 

TAVOITTEET

 

Opiskelija

 

  • oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
  • syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
  • kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen
  • oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
  • harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti

    omassa ilmaisussaan.

 

KESKEISET SISÄLLÖT

  • kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
  • proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
  • lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi,
  • mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
  • draama kirjallisuudenlajina
  • novellien, runojen ja draaman erittelyä
  • kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

 

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

 

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta.

Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja

tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

  • syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä
  • kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
  • osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä
  • arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
  • osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
  • oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.

 

KESKEISET SISÄLLÖT

  • suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
  • vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
  • argumentointitavat ja retoriset keinot
  • kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
  • tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
  • tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
  • viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

 

5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

 

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

  • oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin
  • oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
  • pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
  • kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

 

 

KESKEISET SISÄLLÖT

 

·        eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta

·        tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa

·        tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin

·        oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti

·        oman tyylin hiontaa ja huoltoa

 

6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

 

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin

merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

 

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

·        oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen

·        arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle

·        tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja

·        osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään

·        suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä;

    kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta

·        kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa

·        suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja

·        kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

 

SYVENTÄVÄT KURSSIT

 

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista

·        kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

·        tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet

·        verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä

·        esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja

     menettelytavat

·        esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

·        puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

 

Puheviestintätaitojen päättökoe

 

·        mahdollisuus osallistua valtakunnalliseen puheviestintätaitojen päättökokeeseen, jossa annetaan näyttö ryhmäkeskustelussa ja esiintymisessä

·        arviointi omista ryhmäviestijän taidoista, jossa arvioinnin kohteena ovat osallistumisen tavoitteellisuus, puheenvuorojen sisältö sekä kuunteleminen

·        arviointi omista esiintymistaidoista, jossa arvioinnin kohteena ovat kohdentaminen ja kontakti, puheenvuoron rakentaminen, puheenvuoron sisältö sekä ilmaisutapa

·        arvioijana kaksi opetushallituksen arviointikoulutuksen suorittanutta opettajaa

erillinen todistus

 

8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

 

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä

·        varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä

 

KESKEISET SISÄLLÖT

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

·        tekstityypit ja tekstilajit

·        tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet

·        tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen,

·        tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely

·        kielenhuoltoa

 

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9)

 

Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja

·        oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua

·        löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun

·        osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

 

KESKEISET SISÄLLÖT

·        nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä

·        ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista

·        mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua

·        osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön.

 

 

 

SOVELTAVAT KURSSIT

 

Soveltavista kursseista annetaan suoritusmerkintä.

 

10. Luova kirjoittaminen (ÄI10)

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        kehittää omia kirjoittamisen taitojaan ja ilmaisuaan omista lähtökohdistaan käsin

·        vapautuu ja rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjoittamalla.

 

SISÄLLÖT

·        erilaisia kaunokirjallisuuden vastaanottamiseen ja tuottamiseen liittyviä kirjoitusharjoituksia

·        tyylin ja kielen hiomista

·        monipuolista kirjallista ilmaisua, mmm. proosa- ja runotekstejä

·        omien tuotosten arviointia.

 

11. Ilmaisutaito (ÄI11)

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        rohkaistuu monipuoliseen kokonaisilmaisuun omista lähtökohdistaan

·        kehittää ilmaisutaitojaan.

 

SISÄLLÖT

·        erilaisia vapautumis-, rentoutumis-, keskittymis- ja ilmaisuharjoituksia yksin ja ryhmässä

·        kehon kieli, liikkeet, eleet, ilmeet, ääni, sanallinen ilmaisu, improvisointi

 

12. Prosessi ja produktio draaman ja teatterin keinoin I (ÄI12)

 

Järjestetään Pellon kansalaisopistossa.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        tutustuu teatterin tekemisen prosessiin ja tiedostaa tuotokseen vaikuttavia ilmaisullisia, dramaturgisia ja esteettisiä tekijöitä

 

SISÄLTÖ

·        aisti- ja kontaktiharjoituksia, ääni-, ele-, liike- ja puheilmaisua, improvisointia, roolityöskentelyä, pienimuotoisia näytelmiä tai näytelmäproduktioon osallistumista

·        näyttelijän työn perusteita

 

13. Prosessi ja produktio draaman ja teatterin keinoin II (ÄI13)

 

Järjestetään Pellon kansalaisopistossa.

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        syventää tuntemustaan teatterin tekemisen prosessista

·        tiedostaa tuotokseen vaikuttavia ilmaisullisia, dramaturgisia ja esteettisiä tekijöitä ja pyrkii soveltamaan niitä omassa toiminnassaan

 

SISÄLTÖ

·        teatteriesityksen työstäminen tuotokseksi, sen esittäminen ja arviointi

 

14. Draaman ja teatterin lukiodiplomi (ÄI14)

 

TAVOITTEET

Opiskelija

·        osoittaa harrastuneisuutensa ja itsenäisen osaamisensa teatterityöskentelyssä

·        osoittaa omat draamalliset ja teatteri-ilmaisulliset taitonsa, sosiaaliset kommunikaatiotaitonsa sekä kyvyn arvioida omaa työtään.

 

SISÄLTÖ

·        arvioitavan draaman ja teatterin diplomisuorituksen tuottaminen itsenäisesti sekä sen arvioiminen.

 

ARVIOINTI

Kokonaisvaltainen opiskelijan tekemän tuotoksen ja prosessin arviointi, jossa on kaksi arvioijaa. Arvointiperusteena oma tuotos sekä prosessia ja itsearviointia osoittava kirjallinen raportti. Arviointi 1 – 5. Erillinen lukiodiplomi.

 

15. Sanomalehtikurssi (ÄI15)

 

Kurssilla perehdytään sanomalehtityön perustietoihin ja -taitoihin: lehtitekstilajeihin, kirjoittamiseen, lehden taittamiseen ja lehtijutun kuvittamiseen. Kurssi toteutetaan yhdessä paikallislehden kanssa.

 

16. Kirjallisuusdiplomi (ÄI16)

Lukion kirjallisuusdiplomin tavoitteena on innostaa ja tukea opiskelijan lukuharrastusta ja lisätä hänen tietämystään klassikoista, nykykirjallisuudesta, kirjallisuuden eri lajeista, aihepiireistä ja teemoista eri aikakausina.

Opiskelija valitsee sovitusta kirjallisuusluettelosta luettavakseen 18 kaunokirjallista teosta ja tekee niistä erilaisia opettajan kanssa sopimiaan tehtäviä, erimerkiksi lukupäiväkirjan, esseen ja suullisen raportin.

Opiskelija saa kirjallisuusdiplomista todistuksen ja yhden kurssin. Diplomin suorittaminen on itsenäistä työskentelyä ja kannattaa aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.